Työttömän arkipäivä

Päikkäreitä, nettii, herkkuja, tumputusta. Siinäpä se. 

T. M55

Kun olin vastavalmistuneena työttömänä 90-luvulla, rahat olivat vähissä. Heräsin aamulla seitsemältä, aivan kuin töihin lähtevä avovaimonikin. Tein pitkän kävelylenkin ja menin sen jälkeen kirjastoon lukemaan ajatuksenani osallistua pääsykokeisiin ja aloittaa jatko-opiskelut. Työllistyin kuitenkin muutamassa kuukaudessa, joten se siitä sitten.

Olin jälleen viime talvena kuukauden lomautettuna. Koska taloustilanteeni oli paljon parempi, lähdin koko ajaksi etelään. 

Pidän huolta iäkkäistä vanhemmistani, luen, pyörin täällä, teen pihatöitä.

itken

Etsin työpaikkoja, käyn lenkillä, pihanurmikon leikkaamista, on kaikenlaista tekemistä, ehtisi vain kaiken tekemään.

Ollaan vauvapalstalla, katsotaan sarjoja, juodaan "kupareita".

Lasken rahoja, että on työtön niin se ei välttämättä tarkoita sanaa köyhä.Aion taas lähteä vuoristomaisemiin missä on lunta ja jäätä, tämä helle jo rasittaa.

Olen ollut työttömänä nyt 5 kk, jouduin lopettamaan rakkaassa ammatissani työperäisen ihosairauden vuoksi. Jotkut päivät menevät mieli matalalla, yrittäessäni vieläkin sisäistää etten voi koskaan palata vanhaan työhön.

Sovin jo ennen vanhan työn päättymistä itseni kanssa jonkinlaisista työttömyyden rutiineista. Esim. työnhaku tapahtuu pitkälti arkisin ja viikonloput ovat lepoa ja sosiaalisia tapaamisia varten. Työnhakuun käytän aikaa arkena  aamuliikunnan ja aamiaisen jälkeen n. klo 9 alkaen, keskipäivällä saatan käydä kävellen kirjastossa tai hoidan ruokaostokset. Sitten tartun taas työnhakuun ja iltapäivällä n. klo 16 ennen kuin puoliso tulee töistä, hoidan tavallisia kotiin liittyviä asioita, kuten ruoanlaiton ja kevyttä siivoamista.

Ihan joka viikko en lähetä työhakemuksia, jos en ole löytänyt kiinnostavia. Olen käyttänyt paljon aikaa CV:n hiomiseen, oman työidentiteetin määrittämiseen, TE-palveluiden verkkoseminaareihin, työttömyyskassan tarjoamiin työnhakuvalmennuksiin yms.

Nämä 5 kk on menneet tavallaan nopeasti uutta arkea jäsentäessä, vaikka välillä yksinäisyys ja ulkopuolisuus tuo jopa fyysistä pahaa oloa. Yritän tehdä vapaa-ajalla kaikkea sitä mitä tein työsuhteessa ollessa, olla samanlainen puoliso ja ystävä kuin ennenkin. Ja muistaa että olen yhä se sama lahjakas henkilö, nyt täytyy vain löytää uudet työtehtävät ja sovittaa taitonsa niihin.

Edelleen niillä samoilla tavoilla, joita on kerrottu aiemmin.

On aikaa harrastuksiin ja muuhun elämään. Riippuu aika paljon siitä, missä asuu, onko perhettä ja muusta elämäntilanteesta. Joku voi matkustella, joku toinen hoitaa kotona lapsia ja eläimiä, joku opiskelee (enemmän tai vähemmän salaa), tekee kaikkea muuta kivaa. Ja sitten on niitä, joilla ei ole oikeastaan muuta tekemistä kuin mököttää yksinään asunnossaan.

Tärkeintä olisi pitää työttömänäkin jonkinlainen päivärytmi. Ylös tiettyyn aikaan, olipa leipomotyöläisen klo 3 aamuyöllä tai yökerhotyöntekijän klo 13 iltapäivällä. Sitten tavanomaisia päivärutiineja, mitä ne itse kullakin ovat tavallisina vapaapäivinä. Ei sitten tule repsahdettua mitääntekemättömyyteen.