Kumpi on oikein: ilmottautuminen vai ilmoittautuminen?

koska pohjautuu sanaan ilmoitus, ei ilmotus.

molemmat eka on kait murresana

http://www.kotus.fi/index.phtml?i=527&s=2630

Mitä eroa otta- ja oitta-verbeillä?

otta- ja oitta-verbeiksi kutsutaan tiedottaa-, ilmoittaa-tyyppisiä kolmitavuisia verbejä, joiden toisessa tavussa on o. Milloin tuon o:n jälkeen tarvitaan i, milloin ei? Seuraavassa on esitetty oikeinkirjoituksen pääsääntö; tarkemmin aihetta on käsitelty mm. Kielikellossa 1/2000.

otta-, oitta-verbin rinnalla on useimmiten jokin sana (substantiivi), joka määrää verbien oikeinkirjoituksen.

Verbi kirjoitetaan ilman i:tä, kun sen rinnalla on kaksitavuinen, o- tai ö-loppuinen sana:

erottaa – ero

ehdottaa – ehto

inhottaa – inho

kiillottaa – kiilto

säännöttää – sääntö

Verbissä on oi-diftongi, kun sen rinnalla on kaksitavuinen, a- tai ä-loppuinen sana (ei kuitenkaan ea- tai eä-loppuinen):

kartoittaa – kartta

kirjoittaa – kirja

jaloitella – jalka

niskoitella – niska

teroittaa – terä

Ohjeet koskevat myös verbien johdoksia:

erottaa, erotus, erotella, erottelu

tiedottaa, tiedotus, tiedote

kiihottaa, kiihotus, kiihottua

hiekoittaa, hiekoitinkirjoittaa, kirjoitin

pinnoittaa, (muovi)pinnoitteinen

Jos kantasana on kolmitavuinen tai sitä pitempi, verbi on i:llinen:

hedelmöittää – hedelmä

vahingoittaa – vahinko

vaurioittaa – vaurio

On joukko melko tavallisia verbejä, joihin edellä mainittua pääsääntöä ei voi soveltaa (lisäsäännöistä ks. esim. Kielikello 2/2000). Pulmallisissa tapauksissa kirjoittajan ei kannata jäädä miettimään verbin mahdollista kantaa ja säännön soveltamista, vaan yksinkertaisinta on tarkistaa oikea kirjoitusasu sanakirjasta tai jostain oppaasta. Seuraavassa on lueteltu eräitä usein kysyttyjä otta-, oitta-verbejä (ja niiden johdoksia), joiden oikeinkirjoitus ei ratkea pääsäännön perusteella:

hajottaa (hajottamo, hajotus)

karkottaa (karkote)

kehottaa (kehotus)

kurkottaa

irrottaa

liuottaa (liuote)

pilkottaa

harjoittaa (harjoitus, harjoitella, harjoittelu)

ilmoittaa (ilmoitus)

innoittaa

veloittaa

velvoittaa

vieroittaa

virvoittaa (virvoitusjuoma)

Viikoittain, kiloittain

Huomaa, että edellä olevat ohjeet koskevat vain otta- ja oitta-verbejä ja niiden johdoksia. Sääntö ei sen sijaan päde ittain-loppuisiin adverbeihin, sellaisiin kuin viikoittain, jaksoittain, pulloittain, tipoittain, sarjoittain, paloittain. Näihin kuuluu i (monikon tunnus) samoin kuin muotoihin tonneittain, paaleittain, kappaleittain, kuormittain jne.

molemmat eka on kait murresana

Ja tuo ensimmäinen - ilman i:tä - on nimeonmaan puhekieltä. Eli ei ole oikein.