Kerrohan sinä 4-5veen äitiä mikä on kamalinta?

helvetillinen uhma... ja ns kieroilu.. mutta on tuon ikäiset ihaniakin.. uteliaita ku mitä.. ja tosi kovaa kuria saa pitää.. nyt hiukan jo rauhoittunut poika keväällä täyttänt 5.. vajaa neljä oli kamalin vaihe!

nyt on iskenyt kauhea taisteluvaihe. Kaikilla kepeillä taistellaan, pyssyjä tehdään, rähistään, nyrkit pystyssä jne. On esikoinen ja kotihoidossa, joten ei ole esimerkkioppimista, ihan sisäsyntyistä.



Välillä äitinä tuntuu, etten lainkaan ymmärrä tuota pienten poikien uhoa.

Kyseessä on siis 5v. poika. Uhmaikä hänellä oli aikas lievä verrattuna tähän vaiheeseen. Ollaan niin isoa poikaa ja pistetään hanttiin joka ainoassa asiassa.

nyt 5 v tyttö on alkanut "kitisemään", mä en haluu, mulla on tylsää...



mutta se lähinnä naurattaa... kahdella ekalla oli siinä vaiheessa musta hyvin helppo vaihe.

ja minusta on ihana ikä, ei mitään ihmeempiä uhmia, nyt voidaan käydä jo yhdessä shoppaamassa ja poika on kiltisti eikä ropella kaikkea..ymmärtää käskyjä ja osaa jo itsekkin varoa ja olla nätisti.



Minusta tämä ikä on paras, mitä muistelee sitä 2-3v. kamalaa suihkimista joka paikkaan, uhmaa, hetkeäkään ei paikoillaan ja mitään ei uskota.

Nyt sellainen kausi menossa, että kavereita sanotaan tyhmäksi tai että 'mä en leiki sun kaa' jne.



Tiukkana saa olla, kyllä välillä ärsyttää ja uuvuttaa ihan hulluna, mutta ei auta kun jaksaa vaan selittää miksi ei saa haukkua ja pahoittaa toisten mieltä.



Kaikenkaikkiaan meillä on kyllä ilmeisesti melko helppo tapaus. Tähän asti ei juuri muuta valittamista :)

kun tunkee vielä sormensa nenään, unohtaa pyyhkiä wc:ssä käydessä tai tekee muita vastaavia juttuja mitkä pienemmältä vielä katsotaan läpi sormien samalla kun ohjataan toimimaan oikein.

murjottamiseen täysillä heittäytyminen. Pienempänä se oli enemmänkin että ensin kiukutteli tai suuttui ja sitten tilanne raukesi. Nyt jaksaa murjottaa jossain nurkassa varmaan tunnin.

Äiti katso tätä....

Koko ajan 100 lasissa ja eteensä ei ehdi katsoa. Kaikkea pitää kokeilla ja räplätä.

ja minusta on ihana ikä, ei mitään ihmeempiä uhmia, nyt voidaan käydä jo yhdessä shoppaamassa ja poika on kiltisti eikä ropella kaikkea..ymmärtää käskyjä ja osaa jo itsekkin varoa ja olla nätisti. Minusta tämä ikä on paras, mitä muistelee sitä 2-3v. kamalaa suihkimista joka paikkaan, uhmaa, hetkeäkään ei paikoillaan ja mitään ei uskota.

kälkätys, pälpätys, hoilotus ja muu möykkä... :)

Hirveä vinkuminen joka asiasta ja MIKSIMIKSIMIKSIMIKSIMIKSI...MIKSI???????????

ja sit se, kun 4-vuotias EI TEE MITÄÄN. Tai siis tekee, paljonkin. Matka lastenhuoneesta eteiseen (noin 10 askelta) voi kestää ihan hyvin vartin, kun tenava unohtaa seitsemän kertaa matkanvarrella mitä piti tehdä ja mihin mennä ja unohtuu touhuamaan jotain ihan muuta. Matkalla lähikauppaan, havainnoidaan maailmaa kaikkiin mahdollisiin ilmansuuntiin, kerätää pullonkorkit ja muut aarteet talteen ja unohdutaan puhaltelemaan voikukkapalleroita... Kaikki käskyt ja komennot ja pyynnöt valuvat kuin vesi hanhen selästä ja kaikuvat kuuroille korville...



Yhden tytön ja yhden pojan kokemuksella, molemmat sukupuolet harrastavat ihan samaa tuon ikäisenä :D

Tämä myös meillä. Ja sitten vyäääää kunnes äiti tulee tsekkaamaan ja taas jatketaan pää kolmantena jalkana koheltamaan.

Koko ajan 100 lasissa ja eteensä ei ehdi katsoa. Kaikkea pitää kokeilla ja räplätä.

pomppii ja juoksee sekä sisällä ja ulkona. Kyselee koko ajan kaikkien sanojen merkitystä. Koheltaa, tulee paljon pipejä. Räplää myös kaikkea ja laittaa edelleen suuhunsa tai suunsa moniin juttuihin, huoh...



Hieno piirre on se, että "lohduttaa" vaikkei niin nyt tarvetta olisi. Eli (tyttö) alkaa pikkuhiljaa ymmärtämään toisten tunteita.

Elikkäs just semmonen koko ajan selitys päällä ja kauhea halu hiplata joka paikkaa.Ruma kielen käyttö just tämmöstä näin että"sä oot ihan tyhmä!" tai suuttuessa monesti kuulee nuita "idiootti,tyhmä,läskipää,dorka...Myös yhtäkkiset möksähtämiset on yleisiä että jos ei heti saa mitä haluaa tai joku tekee niinkuin et halua niin kauhea huuto päälle ja sitten ei puhu mitään...

Kaikki kiinnostaa ja innostaa, koskaan ei ole tylsää, äiti on aivan ihana... Ja ovat jo omatoimisia, ettei koko ajan tarvitse jotain olla antamassa, katsomassa jne. Aivan mahtava vaan seurata sivusta tuon ikäisten leikkejä ja puuhia!



Kokemusta jo kolmesta tuon ikäisestä, enkä hetkeäkään vaihtaisi pois.

Missä mielessä? Ei ole mitään, jota kuvaisin sanalla kamalaa. Erikoinen kysymys.

kyllä tuo meidän juuri 5v täyttänyt on moninverroin helpompi kuin 2,5-vuotiaamme, lienee vaan rauhallinen tapaus. Kyllä se vastaan väittää ja pitää sellaista jonninjoutavaa mussutusta välillä mutten ole huomavinani, kun se ei ketään vahingoita, siinähän mussuttaa. Ihana tyttö, oikee enkeli, kun sille päälle sattuu..



Samaa ei voi sanoa nuormmasta tapauksesta, mitähän mahtaa vielä olla edessä..