Onko ketään muita,kennellä tosiaan on
vaativa lapsi??
Mä en meinaa kestää tätä, kun meidän 11 kuinen poikalapsi laittaa koko perheen päät pyörälle ja hermot kuralle!
Kaikki mitä tehdään,ei ole kivaa,vain hetken, ei pysytä aloillaan,kaikesta tulee parku ja huuto,kiukkukohtaus, ei tottele vaikka miten yrittää.Sitten saan vaan irvistyksiä.
Kuuluuko tää tähän ikään,vai mikä mättää?
Yöt naristaan ja hyväkun saan edes 2tunniksi hänet päikkäreille iltapäivällä.
Lääkärissä ollaan käyty ja ei ole mistään kipeä tai muuta vikaa:)
Kommentit (3)
tuollainen kuin sulla ja vaativampi. Hänen kohdallaan taas helpotti huomattavasti siinä vaiheessa kun normaalisti uhmaikä pahentaa asioita. Puhetaidon oppiminen helpotti paljon. Sitten ne ongelmat paheni taas myöhemmin ja kävi ilmi, että lapsella oli asperger ja paljon aistiyliherkkyyksiä.
Mulle kuulostaa, että sulla on huomattavan kliikunnallien, kinesteettinen lapsi. Tuo ei voi olla paikallaan ja mikään ei oo kivaa kuin hetken kuulostaa siltä. Meidänkin lapsi oli sellainen yhdessä vaiheessa. Anna sen liikkua ja juosta (osaako jo? - no sit kun oppii) niin paljon kuin mahdollista. Hän hakee uusia kokemuksia, joista voi oppia asioita. Anna hakea.
ja sit musta kuulostaa, että saatat vaatia lapselta liikaa. Yrität tehdä hänen kanssaan hänelle liian vaikeita asioita, esim lukea satuja, kun tuonikäinen jaksaa vasta hetken katsella kuvakirjan kuvaa. SAmoin tuo totteleminen vähän ihmetyttää. Tuonikäinen ei vielä oikein osaa totella, hän vasta opettelee, mitä ei mahtaisi tarkoittaa. Älä odota mitään tottelemista vielä, se vie hermot ihan taatusti. SInä kiellät, toki, koska se on sitä opettelemista, mutta sun on myös oletettava vielä pitkään, että sun pitää mennä nostamaan lapsi pois vaaranpaikoista, koska ei hän vielä osaa totella kuitenkaan.
Mutta ihan ensin, ei 11kuinen lapsi osaa totella juuri mitään, muista se.
Meidänkin perhe-elämä on ollut usein koetuksella, ja tullee jatkossakin olemaan, olen siitä varma. Meillä niitä hyviä tasaisempia kausia on vain silloin, kuin normaaleilla on uhma... eli hiton rankaa on. Eron myötä tämä tilanne tietenkin rankkeni, mutta nykyään jaksaminen on vähän parempaa, kun lapsella on ikää tullut lisää ja ei ole ihan niin hankalaa kuin lapsen ollessa pieni, meillä ei ikinä nukkunut noin hyviä päiväunia...
Tsemppiä!
tuon kuvauksen perusteella lapsi on aika vaativa tapaus, mutta se on kuitenkin aika yleistä. Oma lapseni oli tuon ikäisenä vielä helppo tapaus, nyt uhmaiässä sitäkin vaativampi. Teillä ehkä selvitään helpommalla myöhemmin, kun nyt jo kiukutaan. Voimia!