Oikeinkirjoituksen ABC
Pistetäänkö kasaan muutamia usein väärin kirjoitettuja sanoja ja muutetaan AV oikeakielisyyttä kunnioittavaksi foorumiksi?
Itselläni kiehahtaa usein kun näen sanat ”niinpä” ja ”kunpa” kirjoitettuna m-kirjaimella. Muistisäätönä: sanojen ”niinpä” ja ”kunpa” kantasanoina toimivat sanat ”niin” ja ”kun”. Vaikka lausuttaessa jotkut käyttävät muotoja ”niiMpä” ja ”kuMpa”, niin ei käytetä niitä enää kirjoituksessa. Pitäähän lapsetkin opettaa arvostamaan kirjakieltä, jotta he voivat koulussa loistaa naapurin Nico-Petterin tehdessä näitä virheitä, eikö?
Ja enää ei sitten kirjoiteta myöskään sanaa ”enää” muodossa ”enääN”.
Onko muilla kielioppinatseilla lisää esimerkkejä? Piponi kireyden takia en aina jaksa muistaa, mikä milloinkin ärsyttää. Nämä nyt sattuivat tällä kertaa vääntämään tamponiani vinoon.
Kommentit (36)
siinäpä tulikin kiva rimpsu allekkain.. sori.
t. ed
ei kirjoteta "fliissi" vaan "fleese"
Vaikka lausuttaessa jotkut käyttävät muotoja ”niiMpä” ja ”kuMpa”, niin ei käytetä niitä enää kirjoituksessa. P
ei ole niin, että "jotkut" sanovat niimpä ja kumpa, vaan kaikki (paitsi ehkä joku, joka luulee, että kirjoitettua kieltä kannattaa lausua kuten kirjoitetaan) sanovat niin. Kyse on ihan normaalista ilmiöstä nimeltä koartikulaatio, eli vierekkäisten äänteiden mukautuminen toisiinsa. N:stä tulee p:tä edeltävänä aina m.
Mun täytyy sanoa, että mua kielinatsit ärsyttää enemmän kuin oikeakielisyysvirheet. Kielinatsit näkevät kielen pelkästään normeina, harvoin heiltä löytyy mitään kokonaiskuvaa siitä, mitä kaikkea muutakin kieli on.
mut jos oikein jaksaisin paneutuu tähän keskusteluun niin eiköhän neljään sivuun päästäisi tässäki.
T: punkkari äiti
se, miten jotkut ei kertakaikkiaan osaa yhdyssanoja.
Mistä se voi johtua? Tässäei mun mielestä ole edes kyse koulussa opituista säännöistä, vaan ihan itsestäänselvyydestä.
Jalankulkia
autoilia
ym...................
Ja enää ei sitten kirjoiteta myöskään sanaa ”enää” muodossa ”enääN”.
Tämä _kuullostaa_ mielenkiintoiselta. :) Jotkut tosiaan kirjoittavat sanan "kuulostaa" muodossa "kuullostaa".
Paljon palkkaa hoitajalle? vai Paljonko palkkaa hoitajalle?
se, miten jotkut ei kertakaikkiaan osaa yhdyssanoja.
Mistä se voi johtua? Tässäei mun mielestä ole edes kyse koulussa opituista säännöistä, vaan ihan itsestäänselvyydestä.
sulta tulee esim. mun lista kuin vettä valaen?
t.2
Pilkutetut lauseenvastikkeet
Pilkku ennen "kuin"-sanaa
Possessiivisuffiksin puute
Kysymysmerkki kysyvän sivulauseen perässä
Rektiovirheet (menee täysin yli ymmärrykseni, että joku ei todella osaa taivuttaa verbejä oikein käyttäessään omaa äidinkieltään)
Normivartalo, normipäivä jne. Tämä sai verenpaineeni nousemaan siinä määrin, että nykyään käytän sitä täällä itsekin ihan piruuttani, ikään kuin siedätyshoitana itselleni.
se, miten jotkut ei kertakaikkiaan osaa yhdyssanoja.
Mistä se voi johtua? Tässäei mun mielestä ole edes kyse koulussa opituista säännöistä, vaan ihan itsestäänselvyydestä.
En kertakaikkiaan tajua mitkä kirjoitetaan yhteen ja mitkä erilleen.
Onko sulla joku yksiselitteinen ohje, kun se tuntuu olevan sulle itsestäänselvyys?
Tunnustan että ole muutenkin todella huono oikeinkirjoituksessa. En tiedä mistä se johtuu. Kouluni olen käynyt kuten muutkin ja aina jotenkin luovinut tämän ongelmani kanssa. Kai mulla on jonkinlainen lukihäiriö, mutta eipä sellaiselle annettu mitään diagnoosia tai terapiaa mun kouluaikana.
Sori jos jotakuta AV-mammaa häiritsee kielioppivirheeni.
Mun mielipiteet on kuitenkin samanarvoisia tällä palstalla kuin teidänkin kielipoliisien.
ei kirjoteta "fliissi" vaan "fleese"
varmaankin että ei fliissi tai fleese, vaan fleece.
Tiedän, että nuo sanat äännetään noin, mutta ei niitä silti noin kirjoiteta.
Virkkeen aloittaminen sanoilla siis, eli tai sanahirviöllä elikkä.
Tämä ei ole kielivirhe, mutta ärsyttää: viesti lähetetään oikolukematta, typoja korjaamatta.
Jos et tiedä onko sana yhdyssana vai ei, koita miettiä voiko ensimmäisen sanan päätteksi laittaa -kin päätettä, esim:
onko korvakoru yhdyssana?
voiko sen sanoa korvakin koru
vai korvakorukin
sana on yhdyssana koska ensimmäinen vaihtoehto on järjettömän kuuloinen.
onko kaunisnainen yhdyssana?
voiko sen sanoa se kauniskin nainen
vai kaunis nainenkin
sana ei ole yhdyssana koska ensimmäisen sanan jälkeen sopii -kin pääte.
Tolla tavalla mä ainakin olen oppinut miettimään yhdyssanat.
Heti alkuun sanottava, että en mä puutu kenenkään oikeinkirjoitukseen eikä multa savu nouse korvista nähdessäni väärinkirjoitusta, ENKÄ väitä että oma kieleni olisi hirvittävän oikeaoppista. Kukin kirjoittakoon parhaan taitonsa mukaan, se riittää. :)
Kyllä välillä kuitenkin ihmetyttää itseäkin, miten jotkut ihan perusjutut eivät ole opissa. Siis miten koulusta yksinkertaisesti päästetään läpi oppilaita, jotka eivät osaa? Puhumattakaan, kun kaiken maailman akateemikkoja ja lääkäreitä täällä kirjoittaa miten sattuu (ja mitä sattuu, mutta ei mennä siihen... ;) ), eikö siellä asteella enää panosteta oikeinkirjoitukseen vai eikö vaan kiinnosta? (Edelleen, ei se mua _haittaa_ , mietityttää vaan!)
Yhdyssanoista mulle helpoin muistisääntö (tosin suurin osa tulee selkäytimestä ilman kummempaa miettimistä) on päätteen KIN käyttö. Lue tämä ajatuksella niin pääset jyvälle! :)
Kaksi sanaa, joista et tiedä, kirjoittaisitko ne yhteen vai et (olettaen, että sua edes kiinnostaa...). Kokeile päätettä -kin molempien loppuun, esim. "mentiin taka pakkia" > kuulostaako sujuvammalta sanoa "mentiin takaKIN pakkia" vai "mentiin takapakkiaKIN". Jos sana kuulostaa pöllöltä siellä välissä, niin älä jätä sinne sitten väliä, johon sen sais ympättyä! :)
Vähän haluaisin nipottaa kyllä lyhenteistä. Kun sana katkaistaan, sinne loppuun tulee piste. Ei voi kirjoittaa esim. TIINA. S, koska sitä Tiinaa ei lyhennetä mihinkään... vaan se sukunimi, joten piste kuuluu sen S:n perään. Tiina S. Ja jos sana lyhennetään niin, että se kuitenkin loppuu sen oikeaan viimeiseen kirjaimeen, niin sinne loppuun EI tule pistettä. Siis ei klo. vaan klo, koska O on joka tapauksessa sanan viimeinen kirjain. Eri asia esim. esim., koska siitähän jäävät viimeiset kirjaimet _pois_.
Päivämääristä. Mehän puhumme järjestysnumeroista: kymmenes kuudetta. Ja järjestysnumeroiden perään kuuluu piste. 10.6 on niin väärin kuin olla voi, sen KUULUU olla 10.6. < piste!
No, tässä alkuun. Sädekehääni en pääse hinkkaamaan, koska esim. pilkkusäännöt menee mulla yli että SWOOSH vaan... :D
Siis miten koulusta yksinkertaisesti päästetään läpi oppilaita, jotka eivät osaa? Puhumattakaan, kun kaiken maailman akateemikkoja ja lääkäreitä täällä kirjoittaa miten sattuu (ja mitä sattuu, mutta ei mennä siihen... ;) ), eikö siellä asteella enää panosteta oikeinkirjoitukseen vai eikö vaan kiinnosta? (Edelleen, ei se mua _haittaa_ , mietityttää vaan!)
Teen aika paljon töitä useiden diplomi-insinöörien kanssa, joista kaksi (minua vain hivenen vanhempia naisia) ovat tehneet rivien välistä hyvin selväksi, etteivät pidä minua minään, sillä olen huu-haa-humanisti asiantuntijatehtävissä. Aina välillä tietenkin pääsen lukemaan näiden rouvien kirjallisia tuotoksia (yleensä sähköposteja) ja ihmettelen, mistä järjestään isot alkukirjaimet unohtavilla ja yhdyssanavirheitä tekevillä dipeillä tulee se pokka pitää minua huonompana.
Ehkä, jos heidän asenteensa olisi hivenen inhimmillisempi, voisi katsoa läpi sormien. Mutta ei, piristäähän se päivääni.
Toki me olemme erilaisia ihmisiä ja arvostamme eri asioita. He pitävät korkeammasta palkastaan ja minä kiinnostavasta työstäni. Onneksi meitä yhdistää edes se, että tykkäämme mollata ihmisiä.
kolitsit nilkkoihin ja remmi viuhumaan jos ei ala homma sujumaan.
keskustelupalstoilla kirjoittelu on sama asia kuin chattaily, tekstivietien kirjoitus ja puhuminen. Siinä ei tarvita pilkun viilausta.
Lisäksi epävirallisissa työsähköposteissa pääasia on se varsinainen asia, ei oikeinkirjoitus tai hienosti muotoillut lauseet.
Minusta noloa on julkaistuihin teksteihin tai mainoksiin unohtuneet virheet, ei av-mamman yhdys sana mokat (juu oli tarkoituksella).
Itsellä on lievä lukivika ja vaikka tiedän säännöt tarvitsee minun lukea teksti todella tarkaan, jos haluan saada sen kieliopillisesti oikein. Töissä minua arvostetaan asiantuntijuudesta ei kauniista käsialasta tai oikeaoppisista sähköposteista. Jos he olisivat halunneet palkata hyvän sihteerin en olisi sitä työtä halunnut eivätkä he olisi minua palkanneetkaan. Minulla on nimittäin myös paperit aina sotkussa :) Pysykäämme kaikki vahvuusalueillamme.
"Miksi upouusi mutta ani varhain?
Sanajono kirjoitetaan yhdyssanaksi silloin kun alkuosana on jälkiosaa vahvistava sana, joka ei sellaisenaan esiinny yksin.
upouusi, täpötäysi, typötyhjä, pilkkopimeä, rutikuiva
Kuitenkin sanat tuiki ja ani ovat poikkeustapauksia, jotka suositetaan kirjoitettavaksi erilleen: tuiki tavallinen, ani harva."
"Mitkä ovat sanaliittoja?
aika lailla kahden kesken
siellä täällä
aika tavalla
kaiken
kaikkiaan
sikin sokin
aivan kuin
kaikin puolin
silloin tällöin
ajan mittaan
kautta rantain
sillä lailla
ajan tasalla
kerta kaikkiaan
sillä tapaa
alla mainittu
kiikun kaakun
sillä tavoin
alun alkaen
kipin kapin
sillä välin
alun perin
koko lailla
silmällä pitäen
ani harvoin
käden
käänteessä
sinne tänne
ani varhain
loppujen
lopuksi
sitten kun
arvossa pidetty
lukuun
ottamatta
sitä vastoin
edellä mainittu
läsnä ollessa
suin päin
edeltä käsin
mielin kielin
suuna päänä
ehdoin tahdoin
mielin määrin
suoraa päätä
ennen aikaan
minkä takia
suurin piirtein
ennen kaikkea
minkä tähden
tavan takaa
ennen kuin
minkä vuoksi
toden teolla
ennen muinoin
mitä varten
toissa päivänä
ennen pitkää
mukaan
luettuna
toissa vuonna
ennen vanhaan
mukaan lukien
totta kai
ensi alkuun
mukkelis makkelis
tuiki tavallinen
ensi kädessä
mullin mallin
tuiki tärkeä
ensi sijassa
muun muassa
tuota pikaa
ensi tilassa
niin ikään
tämän sijaan
ensi vuonna
niin kuin
töin tuskin
eri lailla niin sanottu
varta vasten
eri tavalla
niin sanotusti
viime hetkellä
heikun keikun
nipin napin
viime kädessä
heti kun
nippa nappa
viimeksi mainittu
hissun kissun
paikan päällä
vinksin vonksin
huiskin haiskin
paikka paikoin
vuoron perään
hujan hajan
perin juurin
vähän väliä
huomioon ottaen
perin pohjin
yhtä aikaa
hädin tuskin
päällisin puolin
yhtä kaikki
hällä väliä
päätä pahkaa
yhtä kuin
ikään kuin
ristiin rastiin
yhtä lailla
itse kukin
saman tien
yhtä mittaa
itsestään selvä
saman verran
yhtä päätä
iän kaiken
sen sijaan
ylen määrin
joka
tapauksessa
sen takia
yllin kyllin
juurta jaksaen
sen verran
yötä päivää
juurta jaksain sen vuoksi"
http://www.kotus.fi/index.phtml?i=465&s=2608