Lehdet on taas täynnä näitä "lapsettomuudesta" kärsivien juttuja. Kuitenkin sitten saatu vaikka 4 lasta.

Ei voi kokea lapsettomuutta jos on lapsi tai sitten on vihaa sitä ainoaa lastaan

Ja periytetty se oma tauti niille 4 lapselle, kun oli pakko jatkaa sekundageenejään. Oireilee muun muassa munuaisten pettämisenä, kroonisena väsymyksenä, neurologisina ongelmina, lapsuudessa alkanava niveltulehduksena sekä hiusten ja ihon kuoriutumisena.

Tämä tosiaa, että jotkut tekee lapsia niin paljon kun tulee, vaikka on monisairas. Sellainen tuntuu aivan älyttömän itsekkäältä. Vaikka ne ei perityisikkään heti suoraan, niin seuraavat sukupolvet saavat ihan varmasti kärsiä. 

On myös keksitty termi sekundaarinen lapsettomuus.

Eli ei saa toista lasta. Mutta miten ihmeessä tuollaisen yhteydessä puhutaan yhtään mistään "lapsettomuudesta".

Aika loukkaavaa niitä oikeasti lapsettomia kohtaan. 

Kai siinä on joku tarkoitus, kun ei saa heikkojen geenien yhdistelmillä lapsia aikaan?

Tähän maailmanaikaan kannattaa olla vain iloinen jos ei ole lapsia. Tulevaisuus ei herkkua tarjoa.

Vierailija kirjoitti:

On myös keksitty termi sekundaarinen lapsettomuus.

Eli ei saa toista lasta. Mutta miten ihmeessä tuollaisen yhteydessä puhutaan yhtään mistään "lapsettomuudesta".

Aika loukkaavaa niitä oikeasti lapsettomia kohtaan. 

 

Tätä olin juuri tulossa kirjoittamaan. Termi on ihan törkeän loukkaava oikeasti japsettomia kohtaan ja myös sitä ekaa lasta kohtaan. Jos sinulla on lapsi, et ole lapseton! Ole nöyrästi kiitollinen siitä yhdestä lapsestasi äläkä mourua lehdissä MUTKU MÄ HALUUN TOISENKIN

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On myös keksitty termi sekundaarinen lapsettomuus.

Eli ei saa toista lasta. Mutta miten ihmeessä tuollaisen yhteydessä puhutaan yhtään mistään "lapsettomuudesta".

Aika loukkaavaa niitä oikeasti lapsettomia kohtaan. 

 

Tätä olin juuri tulossa kirjoittamaan. Termi on ihan törkeän loukkaava oikeasti japsettomia kohtaan ja myös sitä ekaa lasta kohtaan. Jos sinulla on lapsi, et ole lapseton! Ole nöyrästi kiitollinen siitä yhdestä lapsestasi äläkä mourua lehdissä MUTKU MÄ HALUUN TOISENKIN

Kaiken huippu oli sellainen miestä vaihtanut ylipainoinen täti, joka oli saanut 1 tai 2 lasta ex-puolisonsa kanssa ja sitten lihonut, eronnut ja löytänyt uuden miehen, jonka kanssa olisi halunnut lisääntyä, mutta ei onnistunut. Hedelmöityshoitoja ei suositeltu ennen kuin olisi saanut painoa pudotettua, mutta hän ei ollut kiinnostunut laihtumaan, valitteli vain Hesarissa miten sekundaarinen lapsettomuus on kauhea kriisi.

Ai nytkö ei saisi enää surra sitä, että ei saanut enempää lapsia? Millä oikeudella kukaan kieltää toiselta tämän asian suremisen?

Mulla on yksi toivottu lapsi ja todella rakas onkin. Ei se silti ole poistanut sitä surua mitä olen kokenut, että enempää lapsia ei tullut erinäisistä syistä. Olen monet itkut itkenyt tämän asian vuoksi ja mulla on oikeus surra tätä. Nyt olen pian 46v eikä ole miestä joten viimeisetkin mahdollisuudet ovat menneet. 

Minä sain ekan lapsen 36-vuotiaana ivf-hoidoilla, myös toinen ivf:llä 39-vuotiaana. Kolmas lapsi oli yllätysraskaus, olin tuolloin 41-vuotias. Kaikilla sama isä. Mutta kyllä minä joskus päälle 30-v:na koin kärsiväni lapsettomuudesta. En vain tuolloin tiennyt, että minun oli tarkoitus saada lapset nelikymppisenä.

Ihmettelin kyllä Huomenta Suomessakin, kun vieraana oli lapsettomuudesta kärsineet naiset, jotka oli saaneet lapset parin vuoden yrityksellä. Miksi siellä ei ollut oikeasti lapsettomiksi jääneitä? 

9; Joillain ei ole edes sitä yhtä lasta tai miestäkään.

Toki saat surra, mutta älä väitä että olisit millään muotoa lapseton. Sehän tuosta termistäkin tekee täysin absurdin. 

Vierailija kirjoitti:

9; Joillain ei ole edes sitä yhtä lasta tai miestäkään.

Toki saat surra, mutta älä väitä että olisit millään muotoa lapseton. Sehän tuosta termistäkin tekee täysin absurdin. 

 

Väitinkö olevani lapseton? En, mutta mua suoraan sanottuna vi tuttaa kun joidenkin mielestä en saisi surra tätä asiaa.

Kyllä koen kärsineeni lapsettomuudesta kun lasta yritettiin ensin 13v ajan. Lopulta lapsen sain, mutta kyllä ne yritysvuodet tuloksettomine hoitoineen oli raskaita. Ei sitä silloin tiennyt että lapsen lopulta saan. Kukaan ei voi sitä luvata etukäteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

9; Joillain ei ole edes sitä yhtä lasta tai miestäkään.

Toki saat surra, mutta älä väitä että olisit millään muotoa lapseton. Sehän tuosta termistäkin tekee täysin absurdin. 

 

Väitinkö olevani lapseton? En, mutta mua suoraan sanottuna vi tuttaa kun joidenkin mielestä en saisi surra tätä asiaa.

Tässä keskustelussa kukaan ei ole sanonut, ettet saisi surra tuota asiaa.

Tunnen muutaman, jotka itkivät somessa lapsettomien lauantaina, että heidät pitää ottaa huomioon. Ihan kuin muiden äitiys olisi heiltä pois ja piti pilata äitien fiilis.

Sitten hoidoilla saivatkin lapsen aikaiseksi ja siihen loppui heidänkin osaltaan lapsettomien lauantain huomioiminen. 

Vierailija kirjoitti:

Ja periytetty se oma tauti niille 4 lapselle, kun oli pakko jatkaa sekundageenejään. Oireilee muun muassa munuaisten pettämisenä, kroonisena väsymyksenä, neurologisina ongelmina, lapsuudessa alkanava niveltulehduksena sekä hiusten ja ihon kuoriutumisena.

Mikä keissin tää on? Iltapaskat uutisoineet jostain, joka valittaa lapsettomuutta ja on 4 lasta? 🙄 Ja vielä kaikki lapset monisairaita? Tsiisus. 

Jaksaisiko joku laittaa linkkiä? 

Kaikki eivät voi saada kaikkea. Lapsen saaminen ei ole mikään itsestään selvyys. 

Ja kaikilla ei ole vanhempia. Onko jo olemassa äidittömien ja isättömien päivä?

Vierailija kirjoitti:

Ai nytkö ei saisi enää surra sitä, että ei saanut enempää lapsia? Millä oikeudella kukaan kieltää toiselta tämän asian suremisen?

Mulla on yksi toivottu lapsi ja todella rakas onkin. Ei se silti ole poistanut sitä surua mitä olen kokenut, että enempää lapsia ei tullut erinäisistä syistä. Olen monet itkut itkenyt tämän asian vuoksi ja mulla on oikeus surra tätä. Nyt olen pian 46v eikä ole miestä joten viimeisetkin mahdollisuudet ovat menneet. 

Mutta sinä et ole kokonaan lapseton.