Kannattaako erota 47v?

Sama tilanne mutta olen mies.

Jos et pysty kuvittelemaan olevasi yksin mahdollisesti loppuelämääsi, ei kannata. En tarkoita sitä että näin kävisi, mutta se on mahdollista ja se ajatus pitää vähintään hyväksyä. 

Jos taas ajatus yksin olemisesta tuntuu paremmalta kuin nykyiseen parisuhteeseen jääminen, sitten kannattaa. 

Joo, kannattaa erota. 

Aika pieniä juttuja, jos muuten toimii teidän suhde. Sun pitää ymmärtää, että päätät vain omasta olemisesta. Miehesi perse vilkkuu, jos vilkkuu. Hänen päätöksensä. Pidä sinä oma p-vako piilossa (siis kaikella rakkaudella) ja käyttäydyt itse niin kuin katsot fiksuksi. Te oletta 2 eri ihmistä, jotka molemmat teette niin kuin parhaaksi näette. Sinun oikea ei ole miehesi oikea.

Mutta töihin teidän kannattaisi mennä. Työtönkin voisi opiskella uuden ammatin.

Ei kannata vaan pyrkiä parantamaan nykyistä suhdetta sillä että keskityt itseesi ja antamaan toiselle enemmän. Tulee sitten todennäköisesti perässä toivottavasti viimeistään keskustelujen päätteeksi ellei itse ole jo luovuttanut. Eron jälkeen kaikki on huonommin etkä tule todennäköisesti löytämään enää sinuun sitoutuvaa ihmistä. 

Olen noin 40 vuotias, enkä eleässäni ole ollut pidemmässä parisuhteessa, enkä esimerkiksi asunut saman katon alla parisuhdekumppnain kanssa. 

Elän ajatuksella, että saata tai voin kohdata ja löytää itseleni mahdollsien kumppanin, jos niin on tarkoitettu. Mutta ellei niin käy, niin elän ja olen sinkkuna kuten tähänkin asti. 

Olen tältä palstalta viimeistään oppinut sen, että vaalimalla ja huolehtimalla muista läheisitä vastavuorosista ja monin tavoin rakkaista ja merkittävistä ihmissuhteistani joita itselläni onneksi on sekä naisen että miesten kanssa sekä yrittämällä tehdä valintoja, jotka ainakin enimmäkseen tuovat itselleni iloa ja nautinttoa voin paremmin kuin märehtimällä sitä, että kohtaloni on ollut elää, oikeastaan aina sinkkuna. - Joka toki on ollut välillä raskasta, koska tunnista olevani mitenkään erityisen erakko luonne, vaikka viihdynkin yksin mutta kaipaan ja tarvitsen myös "riittävän määrän" sosiaalista kanssakäymistä

On paljon parempi elää pyrkien bauttimaan omasta seurastaan kuin se, että hirttäytyisin siihen ajatukseen. että elän yksin tässä myös tosinaan hyvinkin julmalta tuntuvassa maailmassa, jonka elo vääjämäätä etenee syväksi yksinäisyydeksi, jos lakkaaan huoelhtimasta itsestäni. 

Tiedostan ilman omaa kokemustakin, että varmasti olisin paljon tyytymymättömämpi elooni, jos eläisin hyvin onnettomassa mahd henkisesti ja tai fyysisesti loukkaavassa parisuhteessa. Tai suhteessa, jossa tavallan olsi kumppani mutta kaikki tai lähes kaikki hänessä vain ärsyttäsi ja inhottaisi. 

Sen sijaan en tiedä mitä lopulta menettäsin jos eläisin loppuikänikin sinkkuna. 

Se on kuitenkin antanut kummasti itselleni voimaa kun tiedostan, ettei minun itseni ole mikään pakko tai velvollsiuus yrittää elää parisuhteessa miellyttäkseni ketään; ei itseäni, ei ketään toista/ muita tai jotta itse saattaisin kokea oman eloni mielekkääksi ja kyllin arvokkaaksi, ainakin enimmäskeen hyväksi. 

Parisuhde olisikin vain mahdollisuus; yritys saada ja tehdä kahden ihmsiet hyvästä yhdessä parempi    

Vierailija kirjoitti:

Olen noin 40 vuotias, enkä eleässäni ole ollut pidemmässä parisuhteessa, enkä esimerkiksi asunut saman katon alla parisuhdekumppnain kanssa. 

Elän ajatuksella, että saata tai voin kohdata ja löytää itseleni mahdollsien kumppanin, jos niin on tarkoitettu. Mutta ellei niin käy, niin elän ja olen sinkkuna kuten tähänkin asti. 

Olen tältä palstalta viimeistään oppinut sen, että vaalimalla ja huolehtimalla muista läheisitä vastavuorosista ja monin tavoin rakkaista ja merkittävistä ihmissuhteistani joita itselläni onneksi on sekä naisen että miesten kanssa sekä yrittämällä tehdä valintoja, jotka ainakin enimmäkseen tuovat itselleni iloa ja nautinttoa voin paremmin kuin märehtimällä sitä, että kohtaloni on ollut elää, oikeastaan aina sinkkuna. - Joka toki on ollut välillä raskasta, koska tunnista olevani mitenkään erityisen erakko luonne, vaikka viihdynkin yksin mutta kaipaan ja tarvitsen myös "riittävän määrän

Olisi melkoista vatvomista, jos sinä naisen löytäisit.