Olipa kerran Kelarotta, joka eli Suomen sosiaaliturvan varassa eikä nähnyt suurta intoa lähteä töihin

Olipa kerran Kelarotta, mies, joka eli Suomen sosiaaliturvan varassa eikä nähnyt suurta intoa lähteä töihin. Kelarotta ei ollut laiska hän oli itse asiassa varsin kekseliäs ja taitava navigoimaan byrokratian sokkeloissa. Sen sijaan, että olisi kiirehtinyt työelämään, hän käytti taitonsa kääntämällä jokaisen tuen ja avustuksen hyödykseen parhaalla mahdollisella tavalla.

Aamuisin Kelarotta istui kotisohvalla kahvikuppi kädessä ja kävi läpi Kelan lähettämiä papereita. Hänellä oli taito löytää jokaisesta hakemuksesta kohta, johon saattoi vedota saadakseen hieman lisää tukea. Kelarotta tiesi, kuinka merkitä tietty ruutu lomakkeesta tai selittää elämäntilanteensa siten, että päätös olisi aina hänelle edullinen. 

Vaikka monista tuntui, että Kelarotta vain "vetkutteli" kotonaan, hän eli omaa erikoista arkeaan täysillä. Hänen päivänsä täyttyivät erilaisista Kelan byrokraattisista seikkailuista: joskus hänen oli perusteltava asumistuen tarvetta, toisinaan hän haki toimeentulotukea ja toisinaan taas oikaisi tekemänsä päätöksen saadakseen lisäaikaa hakemuksen täyttämiseen. Hän tunsi jokaisen lomakekoodin ja täpän kuin omat taskunsa ja osasi jopa ennakoida, milloin hänen seuraava päätöksensä tulisi postista.

Ystävät ja tuttavat naureskelivat, että Kelarotta oli kehittänyt aivan omanlaisen taitonsa elämän varmisteluun. Kelarotta saattoi hymyillen kertoa, miten oli selviytynyt vielä yhdestä tuen uusimisesta tai saanut Kelalta lahjakortin kauppaan taloudellisen tuen muodossa. Hänen päivittäinen seikkailunsa oli löytää aina jokin uusi tapa selvitä vielä yksi kuukausi eteenpäin ilman työpaikan hankkimista.

Lopulta Kelarotasta tuli paikallinen legenda. Ihmiset puhuivat hänen oveluudestaan ja siitä, miten hän aina onnistui saamaan tukea tavalla tai toisella. Ja vaikka osa ihmetteli hänen valintojaan, he kaikki tiesivät yhden asian varmaksi: jos joku osasi Kela-järjestelmän kuin omat taskunsa, se oli Kelarotta.

Ja niin hän jatkoi "seikkailuaan", pyörittäen taitavasti elämäänsä tuista ja avustuksista, nauttien jokaisesta pienestä voitosta, jonka hän Kelalta itselleen voitti.