Voiko runoilijaksi ryhtyä vasta päälle 30-vuotiaana?
Olen kiinnostunut runoilusta ja olen lähinnä koko nuoruuteni koulukirjoja lukuunottamatta käyttänyt aikani videopelien pelaamiseen. Päiväunelmointi siitä sanavaraston suppeudesta jota lukiosivistyksellä olen hankkinut kuitenkin purkantuu tarpeena sanoittaa ja itseilmaista itseään sanallisesti. Joten kyssäri kuuluu: voiko päälle 30v aloittaa runoilu-uran jos kielipelit ja sanoilla leikittely kiinnostaa?
Kommentit (18)
Moni runoilija aloittaa aikuisena. Se on kuitenkin unelmointi, ei päiväunelmointi. Jälkimmäinen on anglismi.
Hyvin harva elää runoilijan työstä. Mikään ei silti estä kirjoittamasta tai menemästä vaikka lavarunoustapahtumiin.
Kyllä. Anna palaa täysillä. Tai siis vaikka rauhassa.
Ei, päihdeongelmaiseksi voi "ryhtyä" yllättävän varhain. Psyk.sh.
Teillä on omituinen ymmärrys elämästä ja elämisestä sekä asioiden tekemisestä. Oletteko hieman liian tärkeitä ja ylimielisiä?
Vierailija kirjoitti:
Ei, päihdeongelmaiseksi voi "ryhtyä" yllättävän varhain. Psyk.sh.
Mene hoitoon, ollaan jo kyllästytty sossujen ja hoitajien tuputukseen. Antakaa nyt ihmisten elää ja nauttiakin siitä. Ketään selväjärkistä ei nyt kiinnosta hoitonne tai tekään muutenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Moni runoilija aloittaa aikuisena. Se on kuitenkin unelmointi, ei päiväunelmointi. Jälkimmäinen on anglismi.
Hyvin harva elää runoilijan työstä. Mikään ei silti estä kirjoittamasta tai menemästä vaikka lavarunoustapahtumiin.
Hyvä kielenhuolto huomautus. Ongelmia piisaa minulla sen kanssa sillä olen lukenut lähinnä eri taitotason nettikirjoituksia aikuisikäni. Monesti vieläpä englanniksi, siksi tuo anglismi kääntyy mielessäni automaattisesti/itsenäisesti kielten välillä. -ap
Ei liene lannistavaa lain, todeta luomakunnan
Ylkiään luoda nälkiintyneenä
Sylkien, luoda luodon
Minä vielä
lennän
luota luodon
Onpas nyt vaikeaa kai kirjoittaa runoja.
Vierailija kirjoitti:
Ei, päihdeongelmaiseksi voi "ryhtyä" yllättävän varhain. Psyk.sh.
Älä nyt alapeukuttaja tosissasi ota. Pitää voida nauraa stereotyyppisille vitseille itsestään, niin minäkin teen. Ja kuka takaa, etten olisi sellainen itsekin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni runoilija aloittaa aikuisena. Se on kuitenkin unelmointi, ei päiväunelmointi. Jälkimmäinen on anglismi.
Hyvin harva elää runoilijan työstä. Mikään ei silti estä kirjoittamasta tai menemästä vaikka lavarunoustapahtumiin.
Hyvä kielenhuolto huomautus. Ongelmia piisaa minulla sen kanssa sillä olen lukenut lähinnä eri taitotason nettikirjoituksia aikuisikäni. Monesti vieläpä englanniksi, siksi tuo anglismi kääntyy mielessäni automaattisesti/itsenäisesti kielten välillä. -ap
Runoissa on kuitenkin hyvin tärkeää myös sisältö, vaikka kieli ja sillä leikittely kuuluvat olennaisesti lajiin. Anna siis palaa vain vaikka sekakielelläkin alkuun!
Ala ihmeessä kirjoittaa, koskaan ei ole liian myöhäistä.
Mutta vaikka olenkin ilonpilaaja, huomauttaisin, että runous ei ole sellainen ammatti, että sellaiseksi ryhdytään. Tuskin kukaan elättää itseään runoudella. Runojen julkaistuksi saaminenkin on vaikeaa, ainakaan omasta runokirjasta ei heti kärkeen kannata haaveilla.
Mutta ala ihmeessä kirjoittaa. Ajattele, että se on harrastus. Vähän sama kuin alkaisit käydä lenkillä. Et sinä heti alkuun ajattele että milloinkas ne sm kisat olikaan.
Mutta kirjoita ihmeessä.
Aloitin tietämättäni 21 vuotiaana, kun kirjoittelin räppejäni ratikkalippujen takakanteen kuulakärkikynällä ysärinä.
Iso nippu löytyi kun muutin tyttöystävänäi kanssa yhteen polyamoriperheen kommuuniin. Kellarista löytyi iso nippu lippuja täynä runoja. Osa niistä julkaistiin puoliväkisin, vaikka en tahtonut, mutta olinkin vähän sillä kantilla että saa julkaisat mutta ei mun nimellä.
Eli ne julkaistiin ja ne menestyi kohtalaisesti. Sittemmin tämä yksi kerää talteen kaikkea mitä kirjoitan ja julkaisee niitä juttuja omilla nimillään mun luvalla. Et suomen kielellä ei niitä ole kirjoitettu.
Tavallaan olet voinut jo kirjoittaa runoja tietämättäsi menneisyydessä tai tulevaisuudessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei, päihdeongelmaiseksi voi "ryhtyä" yllättävän varhain. Psyk.sh.
Älä nyt alapeukuttaja tosissasi ota. Pitää voida nauraa stereotyyppisille vitseille itsestään, niin minäkin teen. Ja kuka takaa, etten olisi sellainen itsekin?
Rappio-taiteilija on jo vanha vitsi, johon uskoo ainoastaan persut. Muuten kyllä Miljoonasateella on hieno biisi runoilijasta.
Voi kuule, minunkin mies alkoi runoilemaan vaikka minkölaisia satuja viidenkymmenen villityksessä.
Jo toinen muusa sillä on minun jälkeeni innoittajana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni runoilija aloittaa aikuisena. Se on kuitenkin unelmointi, ei päiväunelmointi. Jälkimmäinen on anglismi.
Hyvin harva elää runoilijan työstä. Mikään ei silti estä kirjoittamasta tai menemästä vaikka lavarunoustapahtumiin.
Hyvä kielenhuolto huomautus. Ongelmia piisaa minulla sen kanssa sillä olen lukenut lähinnä eri taitotason nettikirjoituksia aikuisikäni. Monesti vieläpä englanniksi, siksi tuo anglismi kääntyy mielessäni automaattisesti/itsenäisesti kielten välillä. -ap
Runoissa on kuitenkin hyvin tärkeää myös sisältö, vaikka kieli ja sillä leikittely kuuluvat olennaisesti lajiin. Anna siis palaa vain vaikka sekakielelläkin alkuun!
Juu. Kirjoittelin tänään ylös ulkoillessa muistiinpanoja aihepiireistä joista kirjoittaa. Ensiksi kuitenkin keskityn erään arvostetun suomalaisen runoilijan ja luovan kirjoittamisen kurssien luennoitsijan runousopin työkalupakin setvimiseen. Haluan sisäistää teorian ja sen luomat käytänteet ennen kuin lähden uudestaan kirjoittamaan. Olen siis aiemmin jonkin verran kirjoitellut. -ap
Aina on hyvä ikä aloittaa.
Muista tehdä omalla tyylillä.
Kokeile vain rennosti aloittaa, ei ole sääntöjä runoilussakaan.