Niin ristiriitaista kuin se onkin, niin amerikkalaiset pääomasijoittajat ovat olleet voimakkaasti tukemassa kiinalaista autoteollisuutta

Esim. Xpeng teki vuonna 2020 varsin harvinaisen tuplalistautumisen yhtä aikaa Hong Kongin ja New Yorkin pörssiin. He tarvitsivat silloin kipeästi uutta rahoitusta. Ei  Kiinan valtio tullut heille hopeavadilla mitään rahaa kantamaan. Tällainen kuvahan meidän mediassa annetaan. Ei se noin toimi.

BYD:tä joka on nyt maailman suurin autofirma rahoitti aikoinaan isolla osuudella Warren Buffetin sijoitusrahasto.

Jos katsoo amerikkalaisia talousuutisia, niin siellä ihan päivittäin kerrotaan monien kiinalaisten firmojen osakekurssien kehittymisestä. En muista että suomalaisessa mediassa ikinä puhuttaisiin mistään kiinalaisista osakkeista yhtään mitään.

Kyllä siellä monet teknloogiafirmat aktiivisesti hakevat rahoitusta yksityisltä pääomamarkkinoilta, niiin kiinalaisilta pääomamarkkinoilta kuin myös länsimaisitla pääomamarkkinoilta. 

Kiina on erittäin vireä markkinatalous mutta se ei ole kapitalistinen maa siinä mielessä että pääomalla ei ole siellä valtaa poliittiseen päätöksentekoon. Siellä poliittinen päätöksenteko on tavallaan kokonaan eriytetty omaksi osakseen johon ei rahalla voi oikeastaan ostaa vaikutusvaltaa. HIerarkisessa mielessä poliittinen järjestelmä toimii siellä selvästi talouselämän yläpuolella. Mutta poliitikkojan suoriutumista tehtävissään mitataan siellä paljon sillä mittarilla että kuinka hyvin he ovat onnistuneet edistämään taloudellista toimintaa omalla vastuualueelllaan. Jos poliitikko ei tässä onnistu, niin hänen urakehityksensä ei kyllä  sitten etene siinä poliittisessa systeemissä. Kiinan poliittinen järjestelmä on hyvin suorituskeskeinen. Siiinä mielessä muistuttaa vähän kuin todella suurta yritystä koko maa. Tietysti politiikassa on aina myös ideologisia puolia talouden lisäksi.