"Ette ikinä usko", uutisoi Financial Times: Trumpin kullit ovat kuin koululaisen vihosta

Donald Trumpin hätkähdyttävillä kullipommilla on useita vaikutuksia myös suomalaisten arkeen ja elämään. Kaikki niistä eivät välttämättä ole pelkästään huonoja.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000011142674.html

Tätä tarkoittaa Mar-a-Lagon sopimus

Pikku hiljaa muu maailma on kuitenkin ehkä pääsemässä perille siitä, mitä Trump hakee.

Turvallisuuspolitiikassa hän yrittää Ukrainan sodan ratkaisua, jotta hän voisi irrottaa Yhdysvaltain resursseja Euroopasta ja suunnata ne muualle.

Mitä ihmettä Trump hakee tullimelskaamisella ja kauppasotien sytyttämisellä?

Homman juju on alentaa dollarin arvoa vaikka väkisin. Heikompi dollari edesauttaisi amerikkalaista vientiteollisuutta ja voisi auttaa kauppataseen ja budjetin alijäämien suhteen.

Tuontitulleilla Yhdysvallat houkuttelisi muut maat neuvottelupöytään. Mar-a-Lagon sopimukseen kuuluisi, että muut maat suostuisivat myymään dollarivarantojaan mutta toisaalta ostamaan Yhdysvaltojen satavuotisia nollakorkoisia velkakirjoja.

Vastineeksi maat saavat Yhdysvalloilta huojennuksia tuontitulleihin ja turvatakuut. Huima suunnitelma, josta totta ja toteuttamiskelpoista lienee ainakin se, että Trump haluaa laskea dollarin arvoa.

"Yksi äärimmäisistä ehdotuksista suoraan sanottuna on se, että Yhdysvallat vaatii ulkomaisia hallituksia, joilla on kassat, vaihtamaan ne 100 vuoden ei-kaupattaviin nollakuponkeihin", Day totesi ja lisäsi, että ehdotus sitoisi nämä vaihdot turvallisuussitoumuksiin käyttämällä sotilaallista läsnäoloa vipuvaikutuksena. "Porkkana ja keppi - pidämme seitsemännen laivaston Punaisellamerellä, jos vaihdat aarteitasi, mutta jos et, olet omillasi."

Mar-a-Lago-sopimuksen taustalla oleva yleinen lähtökohta perustuu Trumpin sitoutumiseen amerikkalaisen tuotannon ja viennin lisäämiseen. Haasteena on dollarin nykyinen vahvuus, mikä heikentää yhdysvaltalaisten tuotteiden kilpailukykyä ulkomailla. Yhdysvaltain kauppavajeen ollessa ennätykselliset 1,2 biljoonaa dollaria vuonna 2024, jotkut taloustieteilijät väittävät, että heikompi dollari voisi auttaa kuromaan umpeen kuilua tekemällä Yhdysvaltojen viennistä houkuttelevampaa.

Ajatus koordinoidusta pyrkimyksestä heikentää dollaria ei ole uusi.

Vuonna 1985 Yhdysvallat ja tärkeimmät kauppakumppanit - mukaan lukien Japani, Ranska, Iso-Britannia ja Länsi-Saksa - sopivat Plaza Accord -sopimuksesta, jonka tarkoituksena oli hillitä dollarin vahvuutta. Tuolloin yhdysvaltalaiset valmistajat kamppailivat Japanin viennin määräävää asemaa vastaan, aivan kuten nykypäivän huoli Kiinasta.