Lue keskustelun säännöt.
Olen äiti. Rakastan lastani. Mutta valehtelen hänelle jatkuvasti siitä, millainen ihminen hänen isänsä oli koska totuus olisi liian ruma.
26.03.2025 |
Lapseni isä oli itsekäs, välinpitämätön ja henkisesti väkivaltainen. Ei hakannut, mutta mursi hitaasti kaiken ympäriltään.
Silti kerron pojalleni, että "isä oli hyvä mies, mutta elämä ei aina mene suunnitelmien mukaan".
Kerron, että "isä rakasti sinua kovasti" vaikka tiesin, ettei rakastanut ketään.
En tee tätä siksi, että haluaisin kunnioittaa exääni. Teen sen, koska en halua poikani kasvavan ajatellen, että toinen puolikas hänessä oli vialla jo syntyessään.
Mutta joka kerta kun sanon sen ääneen, tunnen että valehtelen.
Kommentit (19)
Joskus valkoinen valhe on tietysti paikallaan, mutta en kehuisi liikaa hyväksi, jos oikeasti ei ole kehuttavaa. Tai no, varmaan kaikissa ihmisissä on myös jotain hyvääkin. Ehkä lapsi joskus vähän vanhempana ymmärtää, miksi elämä ei teidän kohdalla voinut mennä suunnitelmien mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teet täysin oikein lapsen itsetunnon ja tulevaisuuden kannalta. Oma äitini valitsi pysyä yhdessä huonon miehen kanssa, joka ei rakastanut ketään meistä lapsista oikeasti. Sairas narsisti ja mielenterveysongelmainen alkoholisti, joka sai paljon pahaa aikaan, ja saa edelleen. Äiti on varmaan jollain lailla itsekin traumatisoitunut ja läheisriippuvainen, kun edelleen sietää isää. Itse käyn terapiassa ja pidän välit etäisinä. Mitä vähemmän kuulen heistä mitään, sen paremmin itse voin.
Vierailija kirjoitti:
Teet täysin oikein lapsen itsetunnon ja tulevaisuuden kannalta. Oma äitini valitsi pysyä yhdessä huonon miehen kanssa, joka ei rakastanut ketään meistä lapsista oikeasti. Sairas narsisti ja mielenterveysongelmainen alkoholisti, joka sai paljon pahaa aikaan, ja saa edelleen. Äiti on varmaan jollain lailla itsekin traumatisoitunut ja läheisriippuvainen, kun edelleen sietää isää. Itse käyn terapiassa ja pidän välit etäisinä. Mitä vähemmän kuulen heistä mitään, sen paremmin itse voin.
Valehtelu ei tee hyvää lapsen itsetunnon ja tulevaisuuden kannalta. Romahdus tulee sitten kun lapsi saa tietää totuuden.
Mielestäni teet väärin. Toisesta vanhemmasta ei saa puhua lapselle paskaa, mutta ei lapselle myöskään saa kaunistella.
No miksi valehtelet? Kuvitteletko saavasi kruunun? Typerys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teet täysin oikein lapsen itsetunnon ja tulevaisuuden kannalta. Oma äitini valitsi pysyä yhdessä huonon miehen kanssa, joka ei rakastanut ketään meistä lapsista oikeasti. Sairas narsisti ja mielenterveysongelmainen alkoholisti, joka sai paljon pahaa aikaan, ja saa edelleen. Äiti on varmaan jollain lailla itsekin traumatisoitunut ja läheisriippuvainen, kun edelleen sietää isää. Itse käyn terapiassa ja pidän välit etäisinä. Mitä vähemmän kuulen heistä mitään, sen paremmin itse voin.
Valehtelu ei tee hyvää lapsen itsetunnon ja tulevaisuuden kannalta. Romahdus tulee sitten kun lapsi saa tietää totuuden.
En ymmärrä mikä vaikeus on puhua rehellisesti mutta järkevästi ja ikätasoisesti.
Kun valehtelette niin se kostautuu.
Ikätasoisesti on parasta kertoa lapselle asioista totuudenmukaisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kulläpoikasi tietää että valehtelet
Vois olla neutraali. Ei tarvi kertoa kuinka paska on ollut, mutta ei mitään ihannemiestä kannata hänestä tehdä. Ja jos mies siis elää vielä, on lapselle outoa, miksei tapaa isäänsä kun isä äidin tarinoiden mukaan rakastaa ja siksi kai myös kaipaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerro lapsellesi vasta sitten kun hän on aikuinen. Itse olen kirjoittanut lapselleni kirjeen jonka saa lukea sitten, kun aika minusta jättää.kirje on lukollisessa lippaassa ja nimmarini alla. Sieltä löytää sitten pitkän kirjeeni.
Kertoisin isästä myös jonkin hyvän ominaisuuden. Ehkä hän osasi olla hurmaava?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä sanoisin, että isän kanssa oli liian vaikea elää, koska hänellä oli haava sielussa ja hän laastaroi itseään musertamalla sinua. Jos olisitte olleet yhdessä, olisit musertunut. Se ei tee pojasta huonompaa, ja antaa mahdollisuuden ymmärtää miksi isä ei asu teidän perheessä.
Miksi fiksut palstamammat valitsevat väärin joka kerta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naiset tekee lapsia väkivaltaisten jännämiesten kanssa. Ei pidä valehdella lapselleen siitä vaan kerro vaan totuus.
Vierailija kirjoitti:
Naiset tekee lapsia väkivaltaisten jännämiesten kanssa. Ei pidä valehdella lapselleen siitä vaan kerro vaan totuus.
Järkevällä tavalla kuitenkin aina.
Et kertonut lapsesi ikää. En tiedä, vaivaako narraaminen sinua minkä verran. Voitko kysyä apua, kuinka kertoa hänen isästään joltain asiantuntijalta? Lapsi voi helposti luoda mielikuvituksessaan isästään superihmisen, se tuskin on tarkoituksesi? Mutta muistat varmasti korostaa, että lapsi on hyvä ja mahtava, vaikka aina hänen tekonsa eivät ole. Luo lapsellesi hyvä itsetunto, se kantaa kauas.
Vierailija kirjoitti:
Kerro lapsellesi vasta sitten kun hän on aikuinen. Itse olen kirjoittanut lapselleni kirjeen jonka saa lukea sitten, kun aika minusta jättää.kirje on lukollisessa lippaassa ja nimmarini alla. Sieltä löytää sitten pitkän kirjeeni.
Tuo on kammottavaa. Älä tee noin. Inhottavaa lukea se kirje, kun ei voi enää jutella asiasta.
Itsellesihän olet valehdellut enemmän kuin koskaan olet tuollaisen miehen kelpuuttanut.