Aikamoista tekopyhyyttä väittää, että joka ikinen ihminen

paree myöntää tosiasiat, mutta ei niitä tartte tietysti päin naamaa täräytellä.

kyllästyttää tämä nettikulttuuri, jossa ollaan ihan sfääreissä ja onanian partaalla oman hyveellisyytensä kanssa. Yökkis pyökkis.

No itselläni on ainakin sellainen näkemys, että ihminen EI KOSKAAN ole ruma!



Missä sitten menenee raja sille, milloin muka on kaunis, milloin keskiverto ja milloin ruma? Ei jummarra....

Onko sumopainija kaunis, onko anorektikko? Onko vanhus, onko mongoli? Onko persjalkainen vai hampaaton, punakkanaamainen juoppo, lommoposkinen narkki? Onko väkäleukainen finninaama, puupuikoilla lävistetty aboriginaali? Leveäsieraiminen, ohuthuulinen, pienisilmäinen, suuriluinen?

Mutta jokaisella on on jotakin kaunista jossakin kohtaa, vaikka persoonassa tai ihon värissä.

Hmm, kun miettii Idi Aminia, Josif Vissarionovitš Džugašvilia, Adolf Hitleriä ja Adolf Eichmannia, voi olla vaikeaa löytää myönteisiä piirteitä, mutta kaipa heissäkin lapsena niitä oli.

aika harvoin tapaan ihmistä kenestä tulee heti mieleen että on ruma. joskus kyllä, mutta todella harvoin, ja silloin kyseessä on yleensä joku satunnainen ohikulkija tms tuntematon. moni saattaa olla "ruma" siksi ettei osaa korostaa parhaita puoliaan, pukeutuu väärin tai on epäsopiva kampaus. tiedän yhden nuoren tytön joka on varmaan yleisen mittapuun mukaan ruma, ja pitää myös itse itseään rumana. mun mielestä se tyttö on kuitenkin niin kaunis sielä alla. jos vain osaisi vähän stailata itseään niin olisi aivan upea..

ja suurin osa keski-ikäisistä on ei-niin-kauniita, mutta niitä on niin paljon että se on ihan tavallista, enkä ajattele heitä rumina. on oikeastaan paljon vaikeampaa löytää kaunis keski-ikäinen.