Jos käytöksestäsi huomautetaan, korjaatko asian?

Riippuu asiasta. Jos on vallassani korjata se, korjaan, jos on sellainen asia mille ei voi mitään, hankalapa sitä on korjata.

Jos oikeasti tykätään,  silloin ei häivytä pienen tai suuremman riidan takia. Tosi. 

Suutun, jos oikeasti tunnen kokeneeni huomautuksessa vääryyttä. Silloin en kiukuttele, jos tajuan asian itsekin.

Huonoja puoliani on se, että saatan suuttua tällaisesta ensin. Kuitenkin jos huomautetaan aiheesta niin huomaan yleensä virheeni ja pyrim korjaamaan käytökseni.

Riippuu, että kuka huomauttaa ja mistä. Jos joku haluaa vit*uilla ilman oikeaa syytä, en korjaa, koska korjattavaa ei oikeasti ole. Samoin en korjaa omia tapojani, jos olen ne hyviksi kokenut, vaikka toinen haluaisi ne muuttaa. Esim. astianpesukoneen täytän niin kuin haluan ja piste. Mutta jos itsekin olen sitä mieltä, että huomautus oli asiallinen ja olisi oikeasti korjattavaa, sitten korjaan. Yleensä vaan näin ei ole. 

On ihmisiä jotka näkevä muissa virheitä, mutteivät itsessään koskaan. Sen huomaa ulkona kun osa kävelee päin, eivät viitsi kahta askelta mennä sivulle tai kaksi menisi peräkkäin. On ikävää olla usein se joka väistää ja tuntuu turvattomalta.

Riippuu miten asiat esittää. Ei kukko käskien laula, vaan voi tulla vastareaktio. Tehokkainta parisuhdepuhetta on kertoa oma kokemuksensa ja tuntemuksensa jostain toisen käytökseen liittyvästä asiasta, ilman vaatimuksia ja syytöksiä.

Rakkaus voi elää vain vapaudessa, ei pakotettuna.

En unohda enkä anna anteeksi koskaan sellaista loukkausta!

Jos huomautus koskee enemmän persoonaani, saatan loukkaantua. Paljon riippuu myös huomautustyylistä.