Eka yrityskierto takana. Ei vielä tulosta :( Olen niin malttamaton...
Tiedän, että voi mennä aikaa ennen kuin tulen raskaaksi.
Olemme kokeneet yhden keskenmenon muutama kuukausi sitten. Tämä ensimmäinen (kertalaakista alkanut) raskauteni päättyi rv. 5+4 keskenmenoon. Silloin raskautta ei oltu edes yritetty, vaan se alkoi ihan yllättäen.
Sen jälkeen meillä ei ollut mahdollisuutta yrittää ennen kuin nyt taas toukokuussa.
Sen jälkeen olen ollut todella malttamaton, ja tuntuu, että aika vaan kuluu ja biologinen kello raksuttaa... Haluan lapsen
Muita kaltaisiani linjoilla...?
Kommentit (18)
tajuatko kuinka urpolta toi kuulostaa? suurin osa naisista, jotka rasautta yrittää, raskautuvat 12kk sisällä alottamisesta, muttei 24kk ole mahdotonta. ja joo.. me tehtiin ekaa lasta kolme vuotta ja siihen väliin oli tuulimunaa, keskenmenoa ja yksi kohdunulkoinenkin..ja lopulta lapsettomuushoidoilla saatiin esikoinen alulle. toinen tärppäsikin 1,4 vuoden kuluttua luomuna.
en ole katkera, mutta vieläkin kiukuttaa tuollaset märisijät joille kaikki pitäs antaa hetinyt, mieluumin jo eilen..
kirjoittanut tätä siinä tarkoituksessa, että haluaisin ärsyttää.
Olen pahoillani, että teillä on ollut vaikeuksia lapsen saamisessa.
Olen vain niin innoissani siitä, että olemme alkaneet vauvaa tekemään.
Mistä me voisimme tietää vielä, tulemmeko edes koskaan vauvaa saamaan. Jos meille tuleekin vaan noita keskenmenoja lisää tuon yhden kokemamme lisäksi?
Harmittaa oikeastaan, ettemme jo aiemmin alkaneet lasten hankintaan. Täytän kuitenkin jo 30 tänä vuonna.
älä hötkyile,siinä saattaa kestää.
neljättä yritettiin 3 vuotta ja ikää mulla 33.että ota ihan rennosti. ymmärrän kyllä fiiliksesi. onnea!
Itse olin paljon nuorempi kun ensimmäistä alettiin yrittämään. Mutta todellakin oletin tulevani heti raskaaksi, miksi muuten sitä ehkäisyä olisi tarvinnut siihen asti käyttää? No eihän se ihan niin mennyt ja monta pettymystä kerkesin kokemaan kun vasta vuoden yrittämisen jälkeen raskauduin.
Syksyllä -03 alkoi yritys ja hormonihoidon tuloksena oli toukokuussa -05 keskenmeno.
Heti seuraavasti kierrosta kuitenkin tärppäsi taas ja esikoinen syntyi helmikuussa -06.
Toista ei taas kuulunut millään vaikka olimme ilman ehkäisyä.
Joulukuussa -08 popsin taas hormoneja ja tärppäsi.
Lokakuussa -09 syntyi toinen.
Kaiken järjen mukaan en voinut siis raskautua ilman pillereitä, mutta...
Syyskuussa -11 on laskettu aika...
Tsemppiä ap:lle!
Yritän tässä parhaillaankin kovasti kannustaa erinäisiä soluja kohtaamaan sisälläni. :)
Kyllä minä tiedän, että on todennäköisempää joutua yrittämään pitkään kuin että nappaisi heti ekana kuukautena. Ja tiedostan myös sen, että voi olla, ettemme tule koskaan saamaan lasta millään keinolla. En ole aiemmin tullut raskaaksi vahingossa enkä tarkoituksella, joten on täysi mysteeri voiko se meiltä onnistua. Saati se, pystynkö saattamaan raskautta loppuun ja synnyttämään tervettä lasta. Ja vaikka tämä kaikki onnistuisi, lapsesta voi silti tulla lopulta narkkari, murtovaras, murhaaja, pedofiili tai hän saattaa äänestää persuja, jos selviää hengissä aikuiseksi asti.
Minusta on kuitenkin täysin typerää ja turhaa murehtia etukäteen. Murehdin ja katkeroidun sitten, kun tiedän varmasti siihen olevan aihetta. Siihen asti aion olla onnellinen ja toiveikas yrityksestämme.
malttamaton minäkin, silti joutunut molempia yrittämään n kaksi vuotta!!
Tsemppiä yritykseen! :)
Kiitos! :)
Ap
3 on alkaneet heti, kun ehkäisy jääny pois ja yksi toisella kierrolla. Nyt viides harkinnassa ja tietysti odotan, että alulle saataisiin nopeasti :)
Ainahan sitä toivoa saa.. (paitsi tällä palstalla)
älä hötkyile,siinä saattaa kestää.
neljättä yritettiin 3 vuotta ja ikää mulla 33.että ota ihan rennosti. ymmärrän kyllä fiiliksesi. onnea!
yritän säilyttää mielenrauhani asian kanssa.
Olen lueskellut kovasti faktoja raskaaksitulosta, ja tilastojen perusteella meillä pitäisi olla kuitenkin ihan hyvät mahdollisuudet saada lapsi jo ensi vuonna.
Mutta aika näyttää kuinka käy...
t. Ap
minä siis kakkosena vastailin. ei ollut tarkotus viedä iloa ja onnea yritykseltä, anteeksi. mäkin olin tosiaan 30 kun eka lapsemme sit saatiin..
vähän huono päivä ja tännehän se on helpointa purkaa.. kyllä mä muistan kuinka piinavaa se menkkojen odottelu oli ja kuinka musertavalta niiden alkaminen sitten tuntui.
ja kuinka se oikeesti kuukaus kuukaudelta paheni.
ja meidänkin "lapsenteko" alkoi just noin.. tahattomasta raskaudesta joka meni kesken muistaakseni 8. viikolla. siitä vaan heräsi koko hommaan...
lykkyä pyttyyn ja toivot ettei teillä ole edessä samanlaista pitkää kaavaa
minä siis kakkosena vastailin. ei ollut tarkotus viedä iloa ja onnea yritykseltä, anteeksi. mäkin olin tosiaan 30 kun eka lapsemme sit saatiin..
vähän huono päivä ja tännehän se on helpointa purkaa.. kyllä mä muistan kuinka piinavaa se menkkojen odottelu oli ja kuinka musertavalta niiden alkaminen sitten tuntui.
ja kuinka se oikeesti kuukaus kuukaudelta paheni.ja meidänkin "lapsenteko" alkoi just noin.. tahattomasta raskaudesta joka meni kesken muistaakseni 8. viikolla. siitä vaan heräsi koko hommaan...
lykkyä pyttyyn ja toivot ettei teillä ole edessä samanlaista pitkää kaavaa
Eipä se mitään :) Tämä palsta on minullekin sellainen "tuulettumispaikka", jossa saa anonyymina kirjoittaa asioista, ja tunteistaan.
Ymmärrän tunteesi asiaa kohtaan, vaikka en itse lapsettomuudesta olekaan (ainakaan vielä) kärsinyt.
Tuo keskenmenon jälkeinen aika tuntui tuskastuttavalta, kun emme voineet vielä aloittaa yritystä (minusta johtumattomista syistä, itse olisin ollut heti valmis) ja ajattelin vain koko ajan, että aika kuluu.
Toisaalta, olen myös sinua vanhempi jo nyt, kohta 30 v., ja "peliaikaa" meillä ei ole niin kauan kuin nuoremmilla, jos ongelmia ilmenee.
Itsekin tosiaan "heräsin" lastentekoon vasta ylläriraskauden ja keskenmenon kautta. Tajusin, että vanha klisee, että lapset ovat lahjoja, eikä niitä vaan tehdä, pitää hyvin paikkansa.
t. Ap
tuollainen,että haluaisin raskauden alkavan heti! Ja ärsyttääjo kun ei eka kierrosta tärpännyt!
Ja täm siitä huolimatta ETTÄ esikoista "tehtiin" 2v. ja kuopuosta 1v8kk. KOlmatta ollaan nyt yritetty saada 14kk. Kaksi keskenmenoakin olen kokenut.
Se että haluaa jonkin tapahtunv nyt tässä ja heti, ei tarkoita sitä etteikö olisi tiedostanut ajatusta siitä ,että se voi ottaa aikaa.
Ja aratkaas mitä? Toiset ne onnistuukin sillä eka yrittämällä ja vielä kerrasta toiseen!
Kierukka poistettu tammikuussa ja siitä asti odoteltu. Kierto hyvin lyhyt. 22-26 päivää. Liekö sillä vaikutusta?
Voin sitten kertoa, ettei se malttamattomuus tuohon lopu. Mulla on molemmilla kerroilla tärpännyt ekasta kierrosta, mutta se onni kestää vain hetken. Sitten nimittäin odotetaan malttamattomana ekaa ultraa, että onkohan siellä sittenkään ketään vai tuulimuna, panikoidaan joka välissä potentiaalisesta keskenmenosta ja pelätään, että vauva syntyy sairaana... Ja sitten tietysti se kauhea kätkytkuoleman riski.
Olen alkanut jo nauraa itselleni, mutta panikoin silti. Voin lohduttaa, että kun lapsi on noin 1 v., alkaa helpottaa :D
Ja vinkkinä: pysy pois kaikista ketjuista, joissa kerrotaan raskauden aikaisista ongelmista. Ole mieluummin tietämätön kaikesta, mitä voi tapahtua.
tajuatko kuinka urpolta toi kuulostaa? suurin osa naisista, jotka rasautta yrittää, raskautuvat 12kk sisällä alottamisesta, muttei 24kk ole mahdotonta. ja joo.. me tehtiin ekaa lasta kolme vuotta ja siihen väliin oli tuulimunaa, keskenmenoa ja yksi kohdunulkoinenkin..ja lopulta lapsettomuushoidoilla saatiin esikoinen alulle. toinen tärppäsikin 1,4 vuoden kuluttua luomuna.
en ole katkera, mutta vieläkin kiukuttaa tuollaset märisijät joille kaikki pitäs antaa hetinyt, mieluumin jo eilen..