Tekis mieli soittaa mummolaan, että pitävät lapsen vielä toisenkin yön...

Mutta anna mahdollisuus kieltäytymiseen myös. Toivottavasti isovanhemmille sopii toinenkin yö.

Hyvä äiti huolehtii myös omasta jaksamisestaan.

että mummolasta sanotaan rehellisesti jos lapsen ei sovi enää jäädä toiseksi yöksi. tai jos haet hänet tänään vasta illalla, onhan sulla tässä vielä koko päivä aikaa.. :)

jaksako hän?? oikeasti mielellään,vai pitkin hampain?



hän on sinut jo kasvattanut....



kuka ehdotti tätä yötä,jonka nyt mummo hoiti?

kun mummi ei ikinä kieltäydy! En siis voi hyvällä omallatunnolla uskoa siihen, että hänelle käy. Ja mummi on jo aika vanha ja pappa vielä vanhempi ja epäilen että ovat aika väsyneitä mun termiitin jäljiltä :P



Olihan tääkin jo jotain :) Mukavaa jopa siivota kun yksi ei ole auttamassa...



ap

Jos ei, niin voithan toki soittaa mutta varaudu toki kieltäytymiseenkin äläkä pahastu jos niin tekee.

milloin hän saa lapseni lainaan, itse en pyytänyt hoitoapua.



Mutta toisaalta hän on myös sanonut, että "hän hoitaa niin paljon kuin on tarve niin kauan kuin hänessä henki pihisee ja että hänen aika ei ole vain hänen omaa aikaansa", mikä on mun mielestä ihan väärä asenne!



ap

miehenä pesi kätensä koko jutusta (mutta se on eri tarina).



ap

niin en kyllä kehtaisi pyytää.ovat jo aika iäkkäitä.... varmasti ovat väsyneitä.

että kannattaiskohan lähestyä tätä asiaa niin, että soitat mummolle ja kysyt, miten on mennyt. Vedät sitten siitä omat johtopäätöksesi, että kannattaako kysyä toisesta yöstä vai ei.



Ihana mummo! Se, että lupaa hoitaa niin kauan kuin henki pihisee, on iso juttu!

niin en kyllä kehtaisi pyytää.ovat jo aika iäkkäitä.... varmasti ovat väsyneitä.

vanhalla iällä, että on nyt sitten yli seittämänkymppinen.

En taida kysyä, sanon sitten kun menen, että oishan tuo voinu olla parikin yötä ja katson reaktiota. :P Ovelaa!

Henkilökohtaisesti en arvosta tuollaista uhrautumismentaliteettia yhtään ja siksi olen välttänyt avun pyytämistä. Ei voi ikinä olla varma, että käykö lapsen mummille nyt oikeasti se hoitaminen vai uhrautuuko se! Tuon ikäisellä kun on tosiaankin mun mielestä jo melkein velvollisuus laittaa se oma elämä "poikaystävineen" (=pappapuoli) etusijalle.

ap

automaattisesti "uhrautumismentaliteettia", jos isoäiti haluaa hoitaa lapselapsiaan? Mun äiti on aivan lapsihullu tapaus, se on niin onnellinen, kun saa olla lastenlastensa kanssa ja hoitaa niitä.

milloin hän saa lapseni lainaan, itse en pyytänyt hoitoapua.

Mutta toisaalta hän on myös sanonut, että "hän hoitaa niin paljon kuin on tarve niin kauan kuin hänessä henki pihisee ja että hänen aika ei ole vain hänen omaa aikaansa", mikä on mun mielestä ihan väärä asenne!

ap

että sulla on tuollainen äiti, ap!

Pyydä vain rohkeasti hoitoapua. Ja nauti omasta ajastasi, miten sen sitten käytätkin.

Hänellekin lapsi voi olla todella erilaista ja mukavaa vaihtelua.

Ei äitisi ikäpolvella ole välttämättä tuollaista käsitettä kuin oma aika. Se on nykyajan juttuja. Ja sitä paitsi se oma aika voi tarkoittaa hyvinkin erilaisia juttuja itse kullakin eri elämäntilanteissa.

Minun oma aikani oli ihan toisenlaista kymmenen vuotta sitten kun lapseni oli viisi, silloin sitä tarvitsinkin joskus, koska hoidin lapsen kotona ja tein siinä sivussa töitä. Nyt kun lapsi on viisitoista, omaa aikaa järjestyy paljon paremmin ja kas - voin jopa tarjoutua auttamaan sisartani lapsenhoidossa, että hän saisi omaa aikaa!

automaattisesti "uhrautumismentaliteettia", jos isoäiti haluaa hoitaa lapselapsiaan? Mun äiti on aivan lapsihullu tapaus, se on niin onnellinen, kun saa olla lastenlastensa kanssa ja hoitaa niitä.

mulle vaan tulee siitä semmonen olo. Tosin äitini on ollut ja on kyllä pahimman luokan marttyyri monilla elämän osa-alueilla, kestää kaiken aina, sietää kaiken, jne.

Niin, enhän minä toisaalta ole vastuussa siitä, onko hän väsynyt tai jotain, jos kerta on halunnut lapsen ottaa. Eihän mun tartte olla aikuisen ihmisen ajatustenlukija :)

Onko tänään pikkuputiikit auki??? :D

ap

mielestä sun ei olis kannattanut käyttää eilistä mihinkään siivoamiseen/kotitöihin. Myöhästä tietysti nyt!:)

Eiköhän sitä siivoamista saa tehdä normiarkenakin ihan tarpeeksi. Jos mulla on vapaailta, niin teen jotain OIKEASTI kivaa.

mielestä sun ei olis kannattanut käyttää eilistä mihinkään siivoamiseen/kotitöihin. Myöhästä tietysti nyt!:)

Eiköhän sitä siivoamista saa tehdä normiarkenakin ihan tarpeeksi. Jos mulla on vapaailta, niin teen jotain OIKEASTI kivaa.

samaan aikaan. Ja täällä oli TODELLA törkystä :D

Mikäs siinä, täysin omiin ajatuksiin uppoutuneena ilman ketään huomion vaativaa parin lasillisen hiprakassa siivoilla pikkuhiljaa. Välillä pidin pitsataukoa, soittelin pianoa, katoin telkkaria ja välillä taas sitten siivosin.

Tarkoitus oli lähteä jonnekin, mutta kaikki kaverit oli omilla teillään enkä _jaksanut_ lähteä mihinkään. Meillä nuo yöt ovat vielä aika rikkonaisia.

Mut ihan semmonen olo, että seuraavaan vapaaseen ei saa mennä näin kauaa aikaa kuin mitä nyt meni! Ihan kamalaa kun ei ole toista aikuista edes vähäsen vastuuta jakamassa tai jolle voisi edes kiukutella ja olla vihainen. Kaiken joutuu pitämään sisällään ja sitten kahvikupposen ääressä yrittää purkautua ystäville (joilla ei ole lapsia) samalla kun vahtii termiittitaaperoa. Täytyy myöntää, että kun lapsen jätin mummolaan ja auton nokan käänsi kotiin päin, niin itkin helpotuksesta.

ap

ajalla aina ensin vähän siivoan ja laitan kodin kuntoon (en mitään suursiivousta mihin menisi koko päivä) koska enstennäkin on niin paljon helpompaa siivota kun ei ole hälinää ympärillä ja toisekseen sitten on niin ihanaa olla ja nauttia rauhasta siistissä kodissa:) Siisteys siis on sitä luksusta, koska lasten kanssa ei paikat järjetyksessä kovinkaan hyvin pysy.

-viiden yh