Minulla on todella huono omatunto, lähetän postissa kirjeitä varatulle naiselle.

Olen ajautunut tilanteeseen, joka saa minut tuntemaan oloni sekä tavattoman onnelliseksi että petollisen syylliseksi. Kirjoitan kirjeitä naiselle, joka on naimisissa. Hän on aivan ihana, sellainen ihminen, johon voisin rakastua heti, jos maailmassa kaikki olisi toisin. 

En kuitenkaan halua rikkoa mitään. En edes tiedä, mitä hän ajattelee minusta.. tai ehkä tiedän, mutta en uskalla myöntää sitä itselleni. Hän ei ainakaan ole estämässä tätä läheisyyttä, päinvastoin. Hän kannustaa minua jatkamaan, ja viestittelemmekin melkein päivittäin. Tiedän, ettei tämä ole ihan tavallista, tiedän tekeväni väärin mutta samalla en myöskään halua lopettaa. Huono omatunto kuitenkin kalvaa. 

Onko tämä väärin? Onko tämä häneltä vain viatonta viestittelyä ja kirjeenvaihtoa, vai jotain muuta? Miten tällaisessa tilanteessa pitäisi toimia?