Minkä ikäisen lapsen tulee osata odottaa omaa puhevuoroaan ja antaa aikuisten puhua loppuun?

4v

Vierailija kirjoitti:

4v

Tervetuloa käymään koulussa :D

Ei kai se ole iästä kiinni, koska monet aikuisetkaan ei osaa,  Jotkut ovat fiksuja luonnostaan ja toisia voidaan hyvällä kasvatuksella ohjata, mutta joihinkin ei auta mikään.

Harmi kun kaikki aikuisetkaan eivät tätä sosiaalisen kanssakäynnin minimivaatimusta hallitse. Yksi sellainen istuu paraikaa Valkoisessa talossa.

Hyvin pieni osa aikuisistakaan osaa tätä asiaa.

Aivan ensinnä lapsi oppii, että tärkein on puhelin, koska se saa aina heti puheenvuoron. Seuraavaksi lapsi oppii ettei saa koskaan puheenvuoroa jos vain odottaa aikuisten saavan tarinansa päätökseen. Aikuiset olemme myös unohtaneen, että lapsen neljän minuutin odotus vastaa aikusen neljänkymmenen minuutin odotusta.

Kouluikäisen

Ihan 4-vuotiaasta lähtien pitää osata hiljentyä kun aikuinen pyytää ja mikäli aikuinen huomattavasti, että toisen päälle ei voi puhua niin tuon ikäinen pääsääntöisesti sen kyllä tottelee.

Sen sijaan se, että ei koskaan vahingossa puhu päälle on paljon isomman lapsen taito. Mutta kyllä suurin osa lapsista antaa aikuisen puhua, kun aikuisella on asiaa, mikäli aikuinen selvästi lasta tähän ohjaa ja ohjeistaa.

Jos lapsi tahallaan puhuu päälle eikä suostu kuuntelemaan aikuista lainkaan, niin ei se ole normaalia ikätasoista vuorovaikutusta leikki-ikään kasvaneelle.

T. Päiväkodin täti

Riippuu lapsen kehitystasosta. Kyllä ennen vanhaan lapset osasi aikuisten puhuessa pitää turpansa kiinni heti, kun oppivat puhumaan, koska muuten tuli selkään niin, että roikui.

Nyky-yhteiskunnan oloissa voisi tuollaista itsensä hallintaa alkaa odottaa normaalisti kehittyneeltä lapselta ehkä noin 4-7 vuoden ikäisenä. Valitettavasti vain on lapsen aika vaikea oppia tavoille, ellei niitä hänen lähipiirissään kukaan muukaan hallitse.

Kyllähän jo 2-3-vuotiaat ymmärtävät sen, että vuoronperään puhutaan. Sehän on osa perus vuorovaikutusta, joka alkaa kehittyä vauvaiässä jokeltelun muodossa.

Jos tarkoitat sitä, että lapsella on kova tarve kertoa oma asia eikä malta odottaa, että pääsisi kertomaan niin omat lapset on kyllä osanneet pitää mielessä haluamansa kerrottavan asian n. 4-5-vuotiaina ja kyenneet odottamaan vuoroaan, mutta yksilöllistä se varmaan on.

Meillä on 4 ja 7 vuotiaat ja heillä ei ole ikinä ollut tuota ongelmaa, että puhuisivat päälle. Eli eivät liene hirveän impulsiivisia ja ovat kyllä sen verran ujoja, että eivät vieraille oma-aloitteisesti ala juttelemaan. Meidän esikoinen kyllä nelivuotiaana alkoi juoksemaan ympyrää ja laulamaan vieraitten kanssa eli haki sosiaalista kontaktia ihan omituisella tavalla ja nytkin koululaisena jännittävässä sosiaalisessa tilanteessa, kun vanhempi on paikalla, lähtee pyörimään pitkin lattioita. Ja opelle välillä puhuu salakieltä. Eikä hänestä ole kukaan mitenkään ihmetellyt tai pitänyt epänormaalina eli ei varmaan ainakaan vielä 7 veenä.

Itse olen töissä yläkoulussa ja siellä kyllä osataan odottaa puheenvuoroa. Toki kaikki ei toimi niin kuin olisi hyvä, mutta ovat kyllä selvästi oppineet ympäristönsä sosiaalisen normiston.

55v poeka. Pitää olla sitten hiljaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

4v

Tervetuloa käymään koulussa :D

No tämä on taito, jota opettaja voi kyllä vaatiakin. Itse todellakin osasin olla puhumatta opettajan päälle jo ekaluokkalaisena. Ei ihme ettå koulussa ollaan pulassa jos ei opettajat osaa itselle puheenvuoroa vaatia! Koko opetushan perustuu siihen, että kyetään hetki kuuntelemaan opettajan opetusta.

Emt, lähipiirissä ihan 37-v joka ei osaa mitään näistä. Olen siis iloinen että vanhemmat huolehtivat lastensa kehityksestä.

Meidän lapsi on osannut puhua vuorotellen jo ihan siitä lähtien, kun on mitään vuorovaikutusta ollut. Toki kasvaessa on ollut puheliaampia ja hiljaisempia kausia.

Vierailija kirjoitti:

Riippuu lapsen kehitystasosta. Kyllä ennen vanhaan lapset osasi aikuisten puhuessa pitää turpansa kiinni heti, kun oppivat puhumaan, koska muuten tuli selkään niin, että roikui.

Nyky-yhteiskunnan oloissa voisi tuollaista itsensä hallintaa alkaa odottaa normaalisti kehittyneeltä lapselta ehkä noin 4-7 vuoden ikäisenä. Valitettavasti vain on lapsen aika vaikea oppia tavoille, ellei niitä hänen lähipiirissään kukaan muukaan hallitse.

Eihän tässä taidossa ole kyse siitä, että turpa kiinni kun aikuinen puhuu, vaan ihan keskustelun perusteista: ensin puhut sinä ja sitten minä -> näin olemme vuorovaikutuksessa ja kuuntelemme toisiamme.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

4v

Tervetuloa käymään koulussa :D

No tämä on taito, jota opettaja voi kyllä vaatiakin. Itse todellakin osasin olla puhumatta opettajan päälle jo ekaluokkalaisena. Ei ihme ettå koulussa ollaan pulassa jos ei opettajat osaa itselle puheenvuoroa vaatia! Koko opetushan perustuu siihen, että kyetään hetki kuuntelemaan opettajan opetusta.

Kyllä. Ennen oli itsestään selvyys, että tunnilla ollaan hiljaa.  Toki silloinkin se aina jollekin oli vaikeaa. Nykyään luokalla näitä joitan saattaa olla kolmas osa luokasta. 

Nykyään taas olen omassa työssäni ihmetellyt sitä, miksi moni opettaja koulussamme keskeyttää oman puheensa toisen aikuisen kanssa heti, jos lapsi tulee sanomaan jotain, ja alkaa kuunnella lasta.

Sen sijaan, että sanoisi " Odota hetki, puhun nyt  Tessan kanssa tämän loppuun". Samaa näen todella monen vanhemman tekevän. Heti, kun lapsi vinkaisee " Äitiii", keskeytetään puhuminen toisen aikuisen kanssa, eikä vaadita lasta odottamaan pientä hetkeä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu lapsen kehitystasosta. Kyllä ennen vanhaan lapset osasi aikuisten puhuessa pitää turpansa kiinni heti, kun oppivat puhumaan, koska muuten tuli selkään niin, että roikui.

Nyky-yhteiskunnan oloissa voisi tuollaista itsensä hallintaa alkaa odottaa normaalisti kehittyneeltä lapselta ehkä noin 4-7 vuoden ikäisenä. Valitettavasti vain on lapsen aika vaikea oppia tavoille, ellei niitä hänen lähipiirissään kukaan muukaan hallitse.

Eihän tässä taidossa ole kyse siitä, että turpa kiinni kun aikuinen puhuu, vaan ihan keskustelun perusteista: ensin puhut sinä ja sitten minä -> näin olemme vuorovaikutuksessa ja kuuntelemme toisiamme.

Juu, ei: Kyllä se valitettavan pitkään oli juuri niin, että ei muuta kuin turpa kii; onneksi on suomalaisessakin kulttuurissa alettu pikku hiljaa ymmärtää sosiaalisuuden merkitystä.

Vierailija kirjoitti:

Ihan 4-vuotiaasta lähtien pitää osata hiljentyä kun aikuinen pyytää ja mikäli aikuinen huomattavasti, että toisen päälle ei voi puhua niin tuon ikäinen pääsääntöisesti sen kyllä tottelee.

Sen sijaan se, että ei koskaan vahingossa puhu päälle on paljon isomman lapsen taito. Mutta kyllä suurin osa lapsista antaa aikuisen puhua, kun aikuisella on asiaa, mikäli aikuinen selvästi lasta tähän ohjaa ja ohjeistaa.

Jos lapsi tahallaan puhuu päälle eikä suostu kuuntelemaan aikuista lainkaan, niin ei se ole normaalia ikätasoista vuorovaikutusta leikki-ikään kasvaneelle.

T. Päiväkodin täti

Joskus aikuisetkin saa vahingossa puhua samaan  aikaan. Se ei estä kummankaan kuuntelemista. Se on eri asia, jos ei kuuntele ja se on epäkohteliasta.