Lue keskustelun säännöt.
Työnsin naamani 25cm päähän kaverin ällöttävästä miehestä...
07.03.2025 |
ja muikistelin huulet töröllä irvistyksiä tälle 15 vuotta sitten humalssa. Kaveri raivostui ja pakotti minut taksilla pois tuolloin toiseen paikkaan. Nyt sitten vuosien päästä sain kuulla, että oli kertonut kaikille minun yrittäneen iskeä mies ja pussata tätä. En olisi koskenut mieheen pitkällä tikullakaan. Nyt kaveri on jo tyypistä eronnut, mutta varmaan vielä samaa juttua jauhaa.
Onko muille käynyt näin, että vuosien päästä selvinnyt joidenkin emävaleet?
Toinen oli, kun kaverin alaikäinen 17 vuotias veli lähti mukaan jatkoille ja alkoi lähennellä. Oli todella ikävää. Kaveri kertoi muille meillä olleen sutinaa. Vaikka olin humalassa, en ikinä koskisi kavereiden miehiin tai veljiin. Ällötti sekin poika.
En tiedä mikä näitä kavereita vaivasi. Joskus jättivät mut pois monesta menosta, kun olisin kuulemma vienyt kaikki miehet. Siis minä, joka en siihen aikaan ujouttani uskaltanut puhua edes miehille. Ja siis aivan tavallinen olin ja olen yhä. Ei niin, että olisin ollut joku tyylikäs kaunotar.
On se kiva, kun on ollut nuoruus täynnä kvereita, joilla selkeästi on jotakin hampaankolossa minua vastaan ja näin vuosien jälkeen valheet selviää. Ei tietysti silloin, kun aiheuttivat minulle mainehsittaa.
Muita, joilla surkeaksi osoittautuneita kavereita?
Kommentit (17)
Kaverini, jonka kanssa oltiin samassa koulussa yläasteelle saakka on käyttäytynyt oudosti ne muutamat kerrat, kun hänet olen tavannut. Kerran tuli työpaikalleni äitinsä kanssa. Äitinsä hymyili ja tervehti. Tämän kaverin suunpielet vääntyivät slaspäin. Ajattelin tuolloin, että aha, ehkä sillä on huono päivä. Päädyttiin vuosia sen jälkeen facebook kavereiksi. Sielläkin oli muutama passiivisaggressiivinen kommentti. Miksi olla edes Facebook kavereita, jos tunteet toista kohtaan ovat selvästi negatiivisia.
Onko joku kenties valehdellut tälle jotakin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joillakin on todella heikko itsetunto. Yrittävät paikata sitä valhtelemalla toisista kaikenlaista. Tyhmät uskovat, eivätkä kerro sille jota tietämättään kiusataan.
Ja vielä ikään katsomatta valehtelevat kaikenlaista. Näitä samanlaisia juttuja voi odottaa ihan kuuskymppisiltä kehäraakeilta. Kokemusta on tuon ikäluokan miehiltä. Juoruakat on mennyttä maailmaa, nykyisin miehet ottaneet sen kunnian kirkkaimman kruunun.
Kaikkea ne luulee ja keksii epävarmuuksissaan.
Tykkäsin pitää hauskaa ja juoda nuorempana. Ikinä en mitään tehnyt toisen sukupuolen kanssa, mutta ainahan joku niin luuli niin pöljästi. En ollut siinä mielessä samanlainen kuin kaverini.
Vierailija kirjoitti:
Ja vielä ikään katsomatta valehtelevat kaikenlaista. Näitä samanlaisia juttuja voi odottaa ihan kuuskymppisiltä kehäraakeilta. Kokemusta on tuon ikäluokan miehiltä. Juoruakat on mennyttä maailmaa, nykyisin miehet ottaneet sen kunnian kirkkaimman kruunun.
Onpa ikävää tämä. Onneksi on hyviä kavereita nykyään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet saanut sitä mitä olet tilannut
Ei kannata korjata valheellisia juoruja, vaan hiljaisesti jättää valhekaverit. Estoon vaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloitin nuorena tyttönä uudessa työpaikassa ja apuesihenkilö kävi toimipisteelläni joka päivä useaan kertaan. Kysyin ihan viattoman kysymyksen muilta työkavereilta siitä, miksi käy usean kerran päivässä. Yksi oli mennyt sanomaan tälle apuesihenkilölle, että olin sanonut, että tämä käy kyttäämässä meitä. Kuulin itse tämän toiselta työkaverilta. Esihenkilöiden käytös minua kohtaan muuttui täysin, mutta ikinä eivät kysyneet minulta mitään vaan näemmä uskoivat tuon yhden sanoja, jotka oli tältä ihan hänen omaa tulkintaansa.
Vierailija kirjoitti:
Olet saanut sitä mitä olet tilannut
Enpä usko. Tiesin tyypin jo ennen kuin tutustuivat kaverini kanssa. Ihastuneena luulee kaikenlaista. Ja miehet selittää myös valheita. Kysyminen ja asian puiminen kannattaisi tapahtuneen jälkeen, eikä tälläinen valehtelu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aloitin nuorena tyttönä uudessa työpaikassa ja apuesihenkilö kävi toimipisteelläni joka päivä useaan kertaan. Kysyin ihan viattoman kysymyksen muilta työkavereilta siitä, miksi käy usean kerran päivässä. Yksi oli mennyt sanomaan tälle apuesihenkilölle, että olin sanonut, että tämä käy kyttäämässä meitä. Kuulin itse tämän toiselta työkaverilta. Esihenkilöiden käytös minua kohtaan muuttui täysin, mutta ikinä eivät kysyneet minulta mitään vaan näemmä uskoivat tuon yhden sanoja, jotka oli tältä ihan hänen omaa tulkintaansa.
Tämä on yleistä tyhmien piireissä. Ei kysytä, vaan uskotaan sokeasti.
Meillä työssä naisvaltaisella alalla oli nuorempana näitä myrkkysopan keittäjiä. Keksivät juttuja, eikä kukaan niitä valheita korjannut. Puhuivat selän takana ja loivat merkityksellisiä katseita, kun tietämättään kiusattu tuli paikalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jossain Lapissa oli kasarilla poliisi jota työkaverit vainosivat ja kukaan ei oikein tiennyt miksi piti vainota. Lopulta selvisi että kysymyksessä oli selän takana juoruilu joka äityi jopa tukan ja parran arvostelemiseksi.
Näihin työpaikkaesimerkkeihin liittyen on monia kokemuksia. Vääristellään sanomisia, keksitään omaa agendaa tukevaa väitettä jos/kun juoruavat. Mitään huumorin tapaistakaan ei kannata tietynlaisissa työpaikoissa harjoittaa, se tulkitaan tahallisesti väärin ja märistään eteenpäin oman aseman pönkittämistarkoituksessa. Olenkin oppinut, että kannattaa toimia kirjallisesti, jotta asioista löytyy tarvittaessa todisteet kun joku yrittää jälleen vääristellä asioita. Lisäksi kokouspöytäkirjoihin ym. joutuu vaatimaan joidenkin asioiden osalta sanomiset ihan sanasta sanaan, koska jopa näitä on vääristelty jälkikäteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sorry, nyt vaan. Ei ne ole kavereitasi, jos ne levitättää sinusta valheita!
Vierailija kirjoitti:
Sorry, nyt vaan. Ei ne ole kavereitasi, jos ne levitättää sinusta valheita!
Tämä!
Kerran kaverista levitettiin juttua, jossa väitettiin hänen lähennelleen kaverin miestä. Juttu meni oikeasti toisinpäin.
Kaverini, jonka kanssa oltiin samassa koulussa yläasteelle saakka on käyttäytynyt oudosti ne muutamat kerrat, kun hänet olen tavannut. Kerran tuli työpaikalleni äitinsä kanssa. Äitinsä hymyili ja tervehti. Tämän kaverin suunpielet vääntyivät slaspäin. Ajattelin tuolloin, että aha, ehkä sillä on huono päivä. Päädyttiin vuosia sen jälkeen facebook kavereiksi. Sielläkin oli muutama passiivisaggressiivinen kommentti. Miksi olla edes Facebook kavereita, jos tunteet toista kohtaan ovat selvästi negatiivisia.
Onko joku kenties valehdellut tälle jotakin?