Krapulat ja jälkioireet
Heti alkuun toive että viisastelijat ja moraalipoliisit olisivat hiljaa poteroissaan. Onpa taas eksistentiaalinen kriisi meneillään. Oli hemmetin hauskat pippalot vkl lauantaina ja sitä odotti kuin kuuta nousevaa. Noin puolitoista kk tätä ennen ilman pisaraakaan eli tulee juhlittua suht harvakseltaan. Noh tulipa juhlittua liiankin kovaa ja olot ja mielialat ovat sen mukaiset. Tykkään juhlimisesta silloin kun on sen aika, ja ei löydy oikein mitään jarrua / keskitietä silloin.
Kyllä tässä miettii jtn muutosta näihin harvoihinkin juhlimishetkiin, en oikeasti vaan jaksa näitä väsymyksiä, ahdistuksia / masennuksia ja veteliä olotiloja. Noh otan nyt seuraavat vajaa 3 kk varmaan ihan iisisti ja mietin, että jaksaako enää aiheuttaa itselle näitä kärsimyksiä edes harvakseltaan. Osaisinko vaan juhlia jotenkin hillitymmin, vaikka kuinka tekisi mieli irrotella 100lasissa.
Alkoholi on p aska päihde josta joutuu kärsimään liikaa vähästä nautinnosta. Täysin ilman päihteitä on aivan liian tylsää. Siksi ratkaisu on vähemmän haitallinen päihde. Kaksinaismoralistit saa saarnata ei kiinnosta yhtään.