Vuosia kestävä huono onni
Alan menettämään uskon elämään. Olen taistellut kahdeksan vuotta syvissä vesissä, eikä tälle näy loppua. Mitään hyvää ei ole edessä. En koe olevani masentunut kuitenkaan, elämä vain potkii koko aika päähän enkä saa siltä mitään. Kaikki muut etenevät elämässä, minulle tulee vain takapakkia kaikkeen mihin ryhdyn. Itkettää ja turhauttaa. Saisinpa joskus olla onnellinen.
Kommentit (16)
Onhan se kurjaa, että toisia autetaan ja toisia ei auteta
Sellaista se joskus on. Tuo "kaikki muut etenevät elämässä" on kuitenkin ihan varmasti väärä tulkinta. Voi olla, että sun lähipiirissä näin onkin. Mutta laajemmin on selvää, ettei kaikki mihinkään etene, ja ihmisillä on kaikenlaisia vaikeuksia elämässään, niin tunne-elämässä, ihmissuhteissa, työssä, terveydessä.
Mä olen viisikymppinen, enkä ole edennyt kauheasti mihinkään, mutta eipä tuo haittaa, elämä on ihan mukavaa näin etenemättömänäkin. Päivä kerrallaan, pienistä asioista nauttien ja toisiin vertailuja välttäen.
Mutta toki joskus voi olla hyödyllistäkin vähän "kadehtia" muita, silloin jos se johtaa siihen että saa enemmän tarmoa tavoitella unelmiaan, joita oikeasti haluaa ja jotka on realistisia itselle. Mutta jotenkin onnesta puhuminen vaikuttaa siltä, että tässä tapauksessa ei ole tästä kyse, koska tunnet olevasi huonon onnen uhri.
Vierailija kirjoitti:
Onhan se kurjaa, että toisia autetaan ja toisia ei auteta
Toiset auttaa ja toiset on autettavia.
Kannattaa keskittyä positiivisiin asioihin ja yrittää järjestää niitä.
Esim. Aurinko paistaa pitkästä aikaa ulkona joten kannattaa mennä kävelylle ja nauttia valosta.
Valitettavasti omalle kohdalleni osunut sama. Ei sitä voi oikein selittää muuten kuin domino ilmiöllä. Ainakin itsellä yksi itsestäni johtumaton tilanne sysäsi alkuun tapahtumien sarjan, joille ei tunnu näkyvän mitään loppua.
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti omalle kohdalleni osunut sama. Ei sitä voi oikein selittää muuten kuin domino ilmiöllä. Ainakin itsellä yksi itsestäni johtumaton tilanne sysäsi alkuun tapahtumien sarjan, joille ei tunnu näkyvän mitään loppua.
Eräät kutsuvat sitä karmaksi.
Vierailija kirjoitti:
Jokainen on oman onnensa seppä!
Valitettavasti asiat ei mene aina näin, vaan hyvin usein jokin ulkopuolinen tekijä/asia vaikuttaa tähän.
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti omalle kohdalleni osunut sama. Ei sitä voi oikein selittää muuten kuin domino ilmiöllä. Ainakin itsellä yksi itsestäni johtumaton tilanne sysäsi alkuun tapahtumien sarjan, joille ei tunnu näkyvän mitään loppua.
Tähän voi samaistua
Sama juttu, ja sitten kun joku hieman nytkähtää eteenpäin, tuleekin tuplatakapakki. En yhtään ihmetele miten ihmiset ovat olleet taipuvaisia ajattelemaan näitä kirouksia tai että joku huono ajanjakso kestää vuosikausia. Nimittäin meikäläisellä se menee juuri niin vaikka kaikkensa yrittää.
Muut ihmiset vaikuttavat paljon. Että onko liukas kalteva lattia vai pitääkö. Tehdään parempi maailma. Jossa ei olisi niin paljon huolia ihmisillä.
Tervetuloa kerhoon, et ole ainoa. Kyllä sieltä välillä tulee niitä hyviä asioitakin, vaikka niitä vastoinkäymisiä onkin ollut enemmän ja välillä on tehnyt mieli luovuttaa. Päivä kerrallaan, älä sinäkään luovuta. Eikä kannata verrata elämäänsä muihin, tulee vain paha olo.
Tsemppiä, kyllä sinä selviät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti omalle kohdalleni osunut sama. Ei sitä voi oikein selittää muuten kuin domino ilmiöllä. Ainakin itsellä yksi itsestäni johtumaton tilanne sysäsi alkuun tapahtumien sarjan, joille ei tunnu näkyvän mitään loppua.
Eräät kutsuvat sitä karmaksi.
Karmalla tarkoitan sitä että jos kohtelet muita huonosti niin jossain vaiheessa törmäät itse samaan kohteluun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti omalle kohdalleni osunut sama. Ei sitä voi oikein selittää muuten kuin domino ilmiöllä. Ainakin itsellä yksi itsestäni johtumaton tilanne sysäsi alkuun tapahtumien sarjan, joille ei tunnu näkyvän mitään loppua.
Eräät kutsuvat sitä karmaksi.
Karmalla tarkoitan sitä että jos kohtelet muita huonosti niin jossain vaiheessa törmäät itse samaan kohteluun.
Paha karmaa on kaikilla. Riippuu kuka on tuomari.
Olethan tehnyt perusasiat, eli määritellyt selkeästi tavoitteesi, ja laatinut suunnitelmat miten niihin yrität päästä, sitten toteuttanut suunnitelmiasi, ja jos ei suju, analysoinut mikä on ongelma ja yrittänyt tehdä jotain eri tavalla?
Paljon näkee sitä, että ihmiset ei oikein edes tiedä mihin pyrkivät, mutta "jotain" pitäisi tapahtua. Tai sitten tietävät mitä haluavat mutta eivät tee mitään sen eteen. Tyyliin "haluan miehen ja perheen", mutta ei oikeasti edes etsitä vaan oletetaan että kyllä sen täytyy tulla kuin korkeamman voiman johdatuksesta vastaan arjessa.
Eihän 8 vuotta ole mitään ...itselläni mennyt 68 vuotta ja kaikki on edelleen päin persettä..
Jokainen on oman onnensa seppä!