Miksi joillain on erilliset rahat, vaikka eletään perheenä?

Viinaan 

Mun ex reissasi niillä yksikseen. Muut elettiin köyhyydessä. 

Anna olla jo ap

Ennen oli yhteiset rahat. Ei kauheasti huvittanut tehdä ylitöitä, kun ensin valtio vei 50% (marginaalivero) ja jäljelle jäävästä muija vei 50%.

Erilliset rahat ei tarkoita että ei elettäisi perheenä tai maksettaisi kaikkea yhdessä. Se vain tarkoittaa sitä että kumpikin hallinnoi omia rahojaan yksin eikä toinen päätä siitä mitä sillä muusta yli jääneellä rahalla kumpikin tekee.

Minusta olisi hassua jos puolisoni näkisi tiliotteesta jokaisen pienenkin ostokseni joka ei hänelle mitenkään kuulu. Eivätkä ne muuten häntä mitenkään kiinnosta niin kauan kun perheen talous pyörii.

Koska rahastot ja arvo-osuustilit voi olla vaan yhden henkilön nimissä enkä mä ainakaan haluaisi sijoittaa toisen nimissä olevalle tilille enkä haluis toisenkaan sijoittavan mun nimissä olevalle

Alusta alkaen (yli 20v) ollut omat rahat, asuminen maksettu 50/50, ruuat fiiliksen mukaan. Kun on omat rahat niin ei tarvitse alkaa perustelemaan omia ostoksiaan toiselle. Jos haluan ostaa uuden auton tai elektroniikkaa niin ostan, ei tarvitse neuvotella mistään. Sama pätee toiseen osapuoleen, jos haluaa käyttää rahaa harrastuksiinsa tai ulkonäköönsä niin käyttäköön. Yksi riidanaihe vähemmän.

" Ei kauheasti huvittanut tehdä ylitöitä, kun ensin valtio vei 50% (marginaalivero) "

Vastoin monien kasitystä ylityöt eivät muuten ole yhtään se kovemmin verotettuja kuin mitkään muutkaan tulot.

Jos ansaitset vuodessa 30.000 normipalkkaa ja 10.000 euroa ylitöistä niin verotuksesi on täsmälleen sama kuin jos ansaitsisit normipalkkaa 40.000 euroa vuodessa.

Meillä on yhteiset rahat. Ei ole ollut keskusteluja, jos toinen ostaa vaikka itselleen vaatteita tai vaikka uuden puhelimen. Isoista asioista, kuten asunnosta tietenkin päätetään yhdessä. 

Jos aihe kiinnostaa niin esim. Mamma betalar-podcastilla on jakso siitä miten homma toimii.

Ne ovat säästössä yllättäviin menoihin, eläkkeen lisäksi, sairauskuluihin ja remontteihin. Ei sellaiseen että jompi kumpi alkaisi niitä turhuuksiin tuhlaamaan. Ei ole mitään salaisia jemmoja.

Vierailija kirjoitti:

" Ei kauheasti huvittanut tehdä ylitöitä, kun ensin valtio vei 50% (marginaalivero) "

Vastoin monien kasitystä ylityöt eivät muuten ole yhtään se kovemmin verotettuja kuin mitkään muutkaan tulot.

Jos ansaitset vuodessa 30.000 normipalkkaa ja 10.000 euroa ylitöistä niin verotuksesi on täsmälleen sama kuin jos ansaitsisit normipalkkaa 40.000 euroa vuodessa.

Näin se tietysti on. Normipalkka kuitenkin ansaitaan tavallisen työajan puitteissa mutta ylityö on valinta.

Koska silloin jokainen voi tehdä omia päätöksiä sen suhteen mitä ostavat ja vaikka mä lapsiini luotankin ja heitä rakastan niin epäilen, että he olisivat kykeneviä käyttämään yhteistä tiliä järkevästi enkä haluaisi välttämättä herätä siihen, että pomppulinnaa kyhätään pihalle.

Meillä on sekä yhteinen tili että omia tilejä. Elintaso on kaikilla sama. Omilla rahoilla voi tehdä mitä haluaa. Mies osti jonkun hirveän kalliin formula-keräysjutun. Jos tuollainen nipistäisi vaikka lomabudjettia, niin riitaa siitä tulisi. Yhtä lailla minä voin hassata omia rahojani turhuuksiin, jos haluan, kunhan se ei ole perheeltä pois.

Tulevaisuuteni haluan turvata kävi miten kävi ja siksikin omissa nimissäni olevat sijoitukset on tärkeitä.

Raha-asioissa ei pidä luottaa kuin itseensä. Oma tili, omat rahat ja oma taloudellinen vastuu luo turvaa.

Joka kolmas pitää taloudellisia syitä esteenä erolle. 

Vierailija kirjoitti:

" Ei kauheasti huvittanut tehdä ylitöitä, kun ensin valtio vei 50% (marginaalivero) "

Vastoin monien kasitystä ylityöt eivät muuten ole yhtään se kovemmin verotettuja kuin mitkään muutkaan tulot.

Jos ansaitset vuodessa 30.000 normipalkkaa ja 10.000 euroa ylitöistä niin verotuksesi on täsmälleen sama kuin jos ansaitsisit normipalkkaa 40.000 euroa vuodessa.

Ei se muutama vuosikymmen sitten ihan noin yksinkertaisella kaavalla mennyt.

Vierailija kirjoitti:

Erilliset rahat ei tarkoita että ei elettäisi perheenä tai maksettaisi kaikkea yhdessä. Se vain tarkoittaa sitä että kumpikin hallinnoi omia rahojaan yksin eikä toinen päätä siitä mitä sillä muusta yli jääneellä rahalla kumpikin tekee.

Minusta olisi hassua jos puolisoni näkisi tiliotteesta jokaisen pienenkin ostokseni joka ei hänelle mitenkään kuulu. Eivätkä ne muuten häntä mitenkään kiinnosta niin kauan kun perheen talous pyörii.

Niin tosiasn jokaisella hyvä olla omat varat ja rahat yhteisten menojen jälkeen. Siitä voi sitten itse miettiä haluaako parempituloisena esim. tarjota jotain kumppanilleen. 



Myöskin yhteisten kulujen jako voi aiheuttaa eriäviä näkemyksiä monilla, mikä on kenenkin reilu osuus. Jos näissä tulee etua toiseen suuntaan, vääristää se sitä osuutta, mikä jää henkilökohtaiseen käyttöön.

 

Pahimmassa tapauksessa se kenelle ja enemmän henkilökohtaiseen käyttöön sen takia, että menot ja kulut on jaettu hieman liikaa hänen edukseen, voi retostella säästävänsä ja maksamalla enemmän jostain, mikä ei olisi tilanne jos kulut olis jaettu oikeudenmukaisemmin tai toisella tavalla. Toki oikeudenmukainen jako voi olka kovin subjektiivinen näkemys. 

 

Tsrkoitan tuolla nut vaikja sellaista tilannetta, missä toinen maksaa enemmön ns. juokseviin ja katoavia kuluiha, kuten ruoka ja lasten vaatteet ja kun mitään pysyvää tai isompaa ei ole ostettu, niin voi lopputulos olla se, että ei ole muka kustantanut mitään. 

Hirveän oikeudenmukainen ei ole myöskään aina 50/50 jako, esim.  kun tulot eri tasolla tai miten jaetaan esim. auton kulut jos toisen käytössä enimmäkseen ja toisen omistuksessakin. 

Kiitos naiset, jotka taistelivat Suomeen naisten äänioikeuden, naisen oikeuden omaan omaisuuteen, perintöön, luvan opiskella yliopistossa, oikeuden duuniin ilman äijän lupaa, oikeuden valtion virkoihin, oikeuden pois miehen holhouksesta, abortin sallimisen, päivähoidon, yhteishuoltajuuden ja voitteko kuvitella, vielä ennen vuotta 1994 vaimoa ei voinut avioliitossaraiskata.