Lue keskustelun säännöt.
Miten 50-60-luvulla kalustettiin?
25.02.2025 |
Millaisia huonekaluja ihmisillä oli tuolloin, kun ajan asunnot ovat pieniä ja ahtaita? Tuntuu, että yli 50-neliöiseen kaksioonkaan ei mahdu kuin sänky ja ruokapöytä.
Kommentit (11)
Vierailija kirjoitti:
Pieniä ja siroja, sohvat olivat parinkymmenen sentin jaloilla ja usein munuaisen muotoisia, niin sopivat hyvin nurkkiin, myös pöytien kulmat pyöristettyjä, joten istuimelle pääseminen oli helppoa eikä tökkinyt reisiä tai vatsaa pöydänkulmiin. Hyllyjä ja kaappeja oli myös, usein nekin siroja ja paljon oli seinäkiinnitteisiä hyllyjä. Ihmisillä oli paljon vähemmän tavaraa kuin nykyään, mikä teki sekin lisää väljyyttä koteihin.
Nyt kun sanoit, niin mummolla ei ollut huonekaluissa teräviä kulmia. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toisten tarpeettomilla huonekaluilla.
Asunto ahdas vai,sakemannin polttamien rakennuksien jälkeen rakenettiin uusi hirsitalo neliöitä jotain 170,joten älä itke iines ,huonekalut tosin olivat vaatimattomia mutta kyllä niillä pärjäsi .
Asuttiin maakuopissa karvalakit päässä ja kannon nokassa istuttiin.
Varakkaimmilla oli koivuklapi iltapuhteena järsittäväksi.
Kyllä se on jämpti, niin!
Vierailija kirjoitti:
Asuttiin maakuopissa karvalakit päässä ja kannon nokassa istuttiin.
Varakkaimmilla oli koivuklapi iltapuhteena järsittäväksi.
Kyllä se on jämpti, niin!
Kyllä teillä on ollut varakasta elämää,me asuttiin naapurin tunkiossa ja illalla varastettiin ruokajäteet ja muut soosit mitä ne tunkioon heitti,naapurin verkot tyhjennettiin uimalla kaloista kun ei uskalettu venettä lainata,kalat syötiin kuusenlatvassa roikkuen.Talvet asuttiin sakeimman kuusen oksistossa oravien kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhoja puisia huonekaluja oli silloin sodan ja pula-ajan jäljiltä paljon liikkeellä. Vanhat oli raskaita ja painavia mutta eivät hajonneet millään. Niitä sitten pyöri pitkään nurkissa kun ei ollut varaa muuhun. Jos oli rahaa paljon niin pystyi ostamaan uusia.
Metallisängyt tuli vuosisadan alussa, niitä käytettiin paljon. Niissä oli venyvä metalliritiläpohja, huono selälle. Hetekaksi niitä sanottiin.
50-luvulla uudet lamput oli kevyitä, metalliranka ja paperista tai kankaasta tehty varjostin, usein haitarille taiteltu. Materiaaleissa säästettiin. Oli käteviä pieniä nipsuvalaisimia jonka voi kiinnittää vaikka sen metallisängyn päätyyn.
Keittiössä/komerossa neliön muotoinen vahakankainen pikkupöytä jolle 2-4 puista tuolia. Olkkarissa tai yksiön huoneessa lyhyehkö kovahko sohva ja/tai pari tukalaa nojatuolia. Kapea kirjahylly jossa jokunen kirja yhdellä hyllyllä ja muilla erilaista koristetavaraa. Räsymatto tai pari.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta on valokuva jossa istun 60-luvun lopussa isoisän sylissä ilmeisesti paksusta tukista sahatussa tuolissa. Oli tukeva, siis kuori oli vielä kuusessa paikallaan. Joku matto tai nahka oli siihen naulattu pehmikkeeksi mutta vain alaosaan. Katosi samalla kun koko talo aikanaan romahti käytön puutteessa.
Keinutuoli oli myös tuolloin joka torpassa.
Vierailija kirjoitti:
Vanhoja puisia huonekaluja oli silloin sodan ja pula-ajan jäljiltä paljon liikkeellä. Vanhat oli raskaita ja painavia mutta eivät hajonneet millään. Niitä sitten pyöri pitkään nurkissa kun ei ollut varaa muuhun. Jos oli rahaa paljon niin pystyi ostamaan uusia.
Metallisängyt tuli vuosisadan alussa, niitä käytettiin paljon. Niissä oli venyvä metalliritiläpohja, huono selälle. Hetekaksi niitä sanottiin.
50-luvulla uudet lamput oli kevyitä, metalliranka ja paperista tai kankaasta tehty varjostin, usein haitarille taiteltu. Materiaaleissa säästettiin. Oli käteviä pieniä nipsuvalaisimia jonka voi kiinnittää vaikka sen metallisängyn päätyyn.
No kun tätä juuri muistelin, että toisessa mummolassa oli huonekalut todella massiivisia. Että eivät sellaiset olisi mahtuneet kerrostaloasuntoon, jossa huoneet keittiötä myöten pieniä koppeja. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pieniä ja siroja, sohvat olivat parinkymmenen sentin jaloilla ja usein munuaisen muotoisia, niin sopivat hyvin nurkkiin, myös pöytien kulmat pyöristettyjä, joten istuimelle pääseminen oli helppoa eikä tökkinyt reisiä tai vatsaa pöydänkulmiin. Hyllyjä ja kaappeja oli myös, usein nekin siroja ja paljon oli seinäkiinnitteisiä hyllyjä. Ihmisillä oli paljon vähemmän tavaraa kuin nykyään, mikä teki sekin lisää väljyyttä koteihin.