Kamalaa tajuta, että mies tekee arjesta kurjaa
Mieheni osallistuu lastenhoitoon, siivoaa jne. On hyvä isä ja mies, hellä ja rakastava lapsille.
Samaan aikaan on silti epävakaa käytökseltään, esimerkiksi väsyneenä nipottaa kaikesta, puuttuu kaikkeen ja menee aivan yli. Yrittää turvata arjen sujuvuutta, mutta muuttuu lähinnä täysin tiukkapipoksi ja keksii epäloogisia sääntöjä ja vaatii täydellistä noudattamista ja asiat pitäisi tietää etukäteen.
Mies oli viikon työmatkalla, ja totta kai oli ikävä. Samaan aikaan ekaa kertaa oli helppo hengittää, kun kontrollifriikki ei hengitä niskaan ja oleminen lasten kanssa oli helppoa ja sujuvaa.
Kommentit (16)
Vierailija kirjoitti:
Ero. Ei lapsetkaan jaksa sellaista. Olet onnellisempi ilman. Jos pitää hoitaa lapsia voi asua lähekkäin.
Olen kieltämättä miettinyt, että ehdottaisin että mies hankkisi vaikka yksiön itselleen, jossa saisi oltua enemmän. Olisi sitten kanssamme, kun olisi sillä tuulella.
Onko kellään kokemusta vastaavasta? Onko ero tai erilleenmuutto ainut vaihtoehto, kun keskustelut eivät tuota mitään tulosta?
Minun lähes koko lapsuus oli tuota, arki oli ankeaa ja pelottavaakin, kun isä oli läsnä ja voi sitä riemua, kun hän oli poissa.
En käynyt ukon hautajaisissakaan. Vaikka olisi tietysti pitänyt varmistaa, että se on tosissaan vihdoinkin kuollut.
Vierailija kirjoitti:
Onko kellään kokemusta vastaavasta? Onko ero tai erilleenmuutto ainut vaihtoehto, kun keskustelut eivät tuota mitään tulosta?
No mitä se mies sitten sanoo niissä keskusteluissa? Miten yleisesti suhtautuu suhteen ylläpitoon?
Ei elämä kenenkään kanssa ole täydellistä, aloituksesta oli vaikea saada kuvaa, että onko tämä joku ns normikyllästys, vai suuri ongelma.
Sano vastaan! Käske olemaan hiljaa! Sano, että ilman hänen käskyjään ja sääntöjäänkin eletään ihan hienosti. Kerro, miten helppoa oli hänen poissa ollessaan. Sano suoraa, että miten hyvä isä ikinä hän on, et halua jatkaa tällä tavalla.
Eroa. Selvästi hänen seuransa ei tee hyvää sinulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ero. Ei lapsetkaan jaksa sellaista. Olet onnellisempi ilman. Jos pitää hoitaa lapsia voi asua lähekkäin.
Olen kieltämättä miettinyt, että ehdottaisin että mies hankkisi vaikka yksiön itselleen, jossa saisi oltua enemmän. Olisi sitten kanssamme, kun olisi sillä tuulella.
Hyvä idea. Tämä voi oikeasti toimia.
Juuri nämä miehet, jotka saavat päähänpistoina kodin elämään kaikenlaisia sääntöjä ja pahimmassa tapauksessa eivät edes ole itse toteuttamassa näitä askareita, ovat todella kuluttavia ja raskaita läheisiä. Kodin mikrojohtajia ja despootteja. Avioero on kyllä ihana asia, suosittelen.
Mulla on ihana mies, mutta silti nautin kun mies on työreissuissa. Arki sujuu jotenkin paljon helpommin silloin lasten kanssa. Olin vähän huolissani, kun huomasin tämän, mutta sitten luin muitakin vastaavia kokemuksia, että miehen työreissut jotenkin helpottaa ja sujuvoittaa arkea.
Eli jos koet että miehen poissaollessa on helpompi pyörittää arkea, niin se on varmasti ihan normaalia. Mutta toki jos parisuhde on muutenkin huono, niin se ei lupaa hyvää.
Eroaminen. Tai jos haluat antaa mahdollisuuden, niin sitten parisuhdeterapiaan miehen kanssa. Mielellään sen päälle mies vielä henkilökohtaiseen terapiaan. Miehellä on tässä ongelma, se on ajattelussa, käytöksessä, päästä lähtee. Asiantuntija pääsee sitä aukaisemaan ja voisi olla miehelle "herätys". Luultavaa on että mies luulee tekevänsä oikein, hän ei ymmärrä ollankaan että tämä hänen päänsä sisäinen pakkomielteisyys ja kontrolloivuus on väärin, ei tarvittavaa eik' hyväksi perheelle. Korostan että _auktoriteeettia_ tämä mies voi kuunnella ja auktoriteetti asiantuntija on terapeutti.
Ala selvittää erinomaisia terapeutteja, ota selvää. Ongelmana kontrolloivuus, joustamattomuus, ei osaa perhe-elämää, tunnetajuttomuus. Soittele, selvitä, menkää sinne.
Siis palstamamma elää kuin sika pellossa miehen ollessa poissa. Itku alkaa miehen tullessa kotiin ja laittaessa kodin järjestykseen jotta pennut eivät päätyisi täysin hunningolle. Miehelle varmasti äärimmäisen rasittavaa työreissun jälkeen alkaa kertaamaan vaimolle kodinhoitoa ihan perusasioista alkaen, vaikka samat asiat on käyty läpi vain viikkoa aikaisemmin.
Nautin myös kun mies on poissa. Meillä ei ole lapsia ja kaikki on periaatteessa hyvin, mutta miehen tunnesäätely ei oikein toimi, mikä tekee arjesta tarpeettoman raskasta ja kuluttavaa. Väsyttää kun pitää olla 24/7 aikuisen miehen henkisenä holhoojana, kun ei kestä olla yksin edes yhtä kokonaista päivää.
Vierailija kirjoitti:
Siis palstamamma elää kuin sika pellossa miehen ollessa poissa. Itku alkaa miehen tullessa kotiin ja laittaessa kodin järjestykseen jotta pennut eivät päätyisi täysin hunningolle. Miehelle varmasti äärimmäisen rasittavaa työreissun jälkeen alkaa kertaamaan vaimolle kodinhoitoa ihan perusasioista alkaen, vaikka samat asiat on käyty läpi vain viikkoa aikaisemmin.
Sinulta taisi jäädä lukematta aloitus? Tai ainakaan et ymmärtänyt mitä siihen oli kirjoitettu.
Ap pisti nyt sellaisia asioita pöytään että alapa ottamaan selvää adhd/autisminkirjon "oireista". Mulla on AuDHD ja tuon aloituksen perusteella voisi mennä ihan sen piikkiin.
Ero. Ei lapsetkaan jaksa sellaista. Olet onnellisempi ilman. Jos pitää hoitaa lapsia voi asua lähekkäin.