Luodin väistäminen

Jep, ihan vasta. Selvisi ettei kannata keskustella tietyn tyypin kanssa muusta "kuin säästä"", jos siitäkään. 

Olen ihan tässä viime aikoinakin väistänyt useamman isohkon luodin. Ihastuin mieheen, joka kuitenkin lupaavan alun jälkeen ghostasi. Vaaleanpunaisten lasien tipahdettua tajusin, että mies oli äitiinsä takertunut, kiintymyssuhdeongelmainen nepsy. Lisäksi kaksi työpaikkaa meni sivu suun, mutta molemmista selvisi jälkeenpäin epäterve organisaatiokulttuuri ja huono johtaminen. Kaikki nämä tietysti harmittivat ensin suuresti, kunnes sitten tosiasiat valkenivat. Minulla on taipumusta uskoa ihmisistä liian hyvää, niin tällainen ei ole lainkaan harvinaista minulle, että innostun vääristä ihmisistä ja asioista.

Ap, ei tuo ole luodin väistämistä.

Todellakin on! Sekä parisuhteissa että työelämässä. Kuulin jälkeenpäin hurjia juttuja. Intuitio.

Vierailija kirjoitti:

Ap, ei tuo ole luodin väistämistä.

Ai mikä sitten on. 

Vierailija kirjoitti:

Jep, ihan vasta. Selvisi ettei kannata keskustella tietyn tyypin kanssa muusta "kuin säästä"", jos siitäkään. 

Mä tajusin liian myöhään ja jouduin moneksi kuukaudeksi piinaan, jossa sain joka päivä pelätä, että kohta annetaan lappu käteen, että tää työsuhde oli tässä. Onnistuin kuitenkin kääntämään sen luodin ympäri.

Hevoseni loukkaantui viime kesänä. Ei sovi enää urheilukäyttöön, mutta on oireeton ja kivuton oloneuvoksena, joten saa jatkaa elämistä.

Se on kuitenkin hienorakenteinen ja sukunsa puolesta arvokas tamma, joten ihan melkein laitoin sen kantavaksi. Olin jo päättänyt asian ja valinnut orinkin, mutta sitten tuli aikatauluongelmia ja käytännön ongelmia, ja aikaikkuna meni ohi. Hevoset kantavat non vuoden, ja varsojen ei haluta syntyvän talviaikaan.

Tässä talven mittaan on tullut sitten tarpeeksi monta muutosta elämään. Perheenjäsen sairastui parantumattomasti, ja talvi on ollut vaikea ja tulevista kuukausista tulee rankkoja. Joudumme todennäköisesti muuttamaan miehen työn takia, eikä edes toiseen maahan muuttaminen ole tällä hetkellä poissuljettua. Omasta työstäni on koko talven kuulunut huolestuttavia viestejä, joten saa nähdä kauanko koko työpaikkaa edes on. Sitten tässä on joku sotakin vissiin tulossa...

Olen todella kiitollinen, että meille ei nyt ole syntymässä varsaa tähän kaiken keskelle.

Vierailija kirjoitti:

Ap, ei tuo ole luodin väistämistä.

Joo, pitäisi olla kuin Matrixin Neo, piu, piu, piu, swoosh, swoosh ja swoosh, luotisade väistetty.

Sain ensimmäisen ja ainoan kerran elämässäni potkut ja se oli vain ja ainoastaan siunaus. Itseäni tietenkin harmitti aivan valtavasti silloin, mutta jälkikäteen ajateltuna se oli pelkästään hyvä asia. Työyhteisö oli jotenkin omituinen, itse työ hieman laillisen rajamailla ja siitä aiheutuu haittaa monille ihmisille. 

Huomasin väistäneeni luodin,kun tulin kaupasta ulos ja naapurin rouva hurautti samalla hetkellä kaupan pihaan.

Jostain syystä tuo rouva minut nähdessään kieputtaa niskansa aina toiseen suuntaan minut nähdessään. Minun ei siis tarvinnut joutua tuon tylyn käytöksen kohteeksi. Se tuntuu aina niin loukkaavalta.

Isompi lipas on jo tyhjennetty. Ikävin oli liukastuminen traktorin eteen. Kuski katsoi juuri taakse päin, kun luiskahdin näkyvistä. Siinä oli ihme mukana, että pääsin pois alta. En ehtinyt edes pystyyn, kun traktori meni jo minun päältä, siitä kohtaa. Kuski ei missään vaiheessa huomannut minua.

Vieläkin lähes liikuttaa tämä muisto. En tiedä ollako katkera vai kiitollinen. Pitäisi olla kiitollinen, mutta vttu, tappaa nyt toinen sen takia ettei voi katsoa eteensä. Terveisiä Jouni ja pitkän harkinnan jälkeen, haista paska.