Miten lastensuojelu toimisi paremmin?

Tarvitaan paluu perusasioihin. Lasujärjestelmä pois, ja todella iso lievennys siihen, että mitkä kaikki asiat ovat lastensuojeluasioita.

2000-luvulla lastensuojelusta ja lasuista on tullut osa useimpien perheiden arkea, ja sen ei todellakaan tarvitsisi olla niin. Lastensuojelun tulisi keskittyä niihin lapsiin jotka ovat vakavassa vaarassa, ja huolehtia mahdollisimman hyvin siitä, että näiden lasten tilannetta saadaan parannettua. 

Tavallisten tai melko epätavallistenkaan perheiden asiat eivät kuulu lastensuojelulle.

Siis keneltä? Se toimisi parhaiten niin, että lasut alkaisivat itse synnyttelemään niitä "oikeaoppisia lapsia" ja lopettaisivat toisten vainoamisen. Niin luontokin toimii. Ajatelkaapa, jos luonnosta puolet olisi kieli pitkällä kyttäämässä ja odottamassa, kun joku synnyttää, ja ryöstäisi toisen naaraan poikasen. Eihän kukaan enää kohta synnyttäisi, jos lapsi tulisi aina kidnapatuksi tai itse r aiskatuksi ja pahoinpitellyksi, kun synnyttää

Samaan aikaan: naiset lopettaneet synnyttämisen. Jännä...

Kaikki lasten / nuorten hyväksikäyttäjät on syytä lähettää Siperian kaivoksille pakkotyöhön pysyvästi, oli sitten ikä tai rotu mikä tahansa. Liian pienet rangaistukset tukevat hyväksikäyttöjä.

Ja perusteettomien LASUJEN laatiminen pitää olla ehdottomalla vankeusrangaistuksella rangaistavaa että saadaan pois LASUJEN käyttäminen kostotoimiin, tällä saadaan puolet LASUISTA pois.

Vierailija kirjoitti:

Tarvitaan paluu perusasioihin. Lasujärjestelmä pois, ja todella iso lievennys siihen, että mitkä kaikki asiat ovat lastensuojeluasioita.

2000-luvulla lastensuojelusta ja lasuista on tullut osa useimpien perheiden arkea, ja sen ei todellakaan tarvitsisi olla niin. Lastensuojelun tulisi keskittyä niihin lapsiin jotka ovat vakavassa vaarassa, ja huolehtia mahdollisimman hyvin siitä, että näiden lasten tilannetta saadaan parannettua. 

Tavallisten tai melko epätavallistenkaan perheiden asiat eivät kuulu lastensuojelulle.

Ja oleellista myös huomioida se, että lapsi ei ole mikään erillinen entiteetti tai esine kuten kattila, vaan varsinkin pienenä ihan kiinteä osa emoaan. Siis syntymän jälkeenkin, lapsi ei erota itseään vanhemmastaan henkisellä tasolla ennen kuin kasvaa. Ja senkin jälkeen on erittäin kiintynyt tähän. Oli äiti ihan millainen tahansa. Eli tätä yksikköä ei saisi missään olosuhteissa rikkoa, vaan tukea mahdollisuuksien mukaan. Usein tilanne paranee merkittävästi jo sillä, että äiti saa tilaa mahdollisesti väkivaltaiselta tai haitalliselta puolisolta ja kaapin täyteen ruokaa. Turvakotijärjestely on teoriassa ok, mutta jos sekin on käytännössä vain tuota kyttäämistä, vainoamista, pahan ja vihan lietsontaa sekä huostan valmistelua, niin ei siinäkään ole mitään järkeä

Lisää resursseja ja kunnon valvonta. Ei johda mihinkään hyvään jos nimettömälle viranomaiselle annetaan sekä tuomarin että poliisin oikeudet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tarvitaan paluu perusasioihin. Lasujärjestelmä pois, ja todella iso lievennys siihen, että mitkä kaikki asiat ovat lastensuojeluasioita.

2000-luvulla lastensuojelusta ja lasuista on tullut osa useimpien perheiden arkea, ja sen ei todellakaan tarvitsisi olla niin. Lastensuojelun tulisi keskittyä niihin lapsiin jotka ovat vakavassa vaarassa, ja huolehtia mahdollisimman hyvin siitä, että näiden lasten tilannetta saadaan parannettua. 

Tavallisten tai melko epätavallistenkaan perheiden asiat eivät kuulu lastensuojelulle.

Ja oleellista myös huomioida se, että lapsi ei ole mikään erillinen entiteetti tai esine kuten kattila, vaan varsinkin pienenä ihan kiinteä osa emoaan. Siis syntymän jälkeenkin, lapsi ei erota itseään vanhemmastaan henkisellä tasolla ennen kuin kasvaa. Ja senkin jälkeen on erittäin kiintynyt tähän. Oli äiti ihan millainen tahansa. Eli tätä yksikköä ei saisi missään olosuhteissa rikkoa, vaan tukea mahdollisuuksien mukaan. Usein tilanne paranee merkittävästi jo sillä, että äiti saa tilaa mahdollisesti väkivaltaiselta tai haitalliselta puolisolta ja kaapin täyteen ruokaa. Turvakotijärjestely on teoriassa ok, mutta jos sekin on käytännössä vain tuota kyttäämistä, vainoamista, pahan ja vihan lietsontaa sekä huostan valmistelua, niin ei siinäkään ole mitään järkeä

Lastensuojelu keskittyy keräämään lapsiperheistä "rikosrekisteriä" minne on listattu kaikki perheiden tekemät ns. virheet. Näitä väitettyjä virheitä voidaan sitten käyttää todisteluna mitä tarvitaan huostaanottoa varten. Jopa hyvin pienet asiat kuten vaikkapa jonkin ruokalajin tekeminen tavallisesta poikkeavalla tavalla tai lapsen jäähyttäminen päätyvät sinne "rikosrekisteriin" osatodisteiksi. Lastensuojelun toimintatapa ilmiantoineen, ihmisistä kerättävine tietokantoineen ja epämääräisine sääntöineen missä mikä tahansa huoli voi oikeuttaa puuttumisen muistuttaa hyvin paljon jotain diktatuurin salaista palvelua. Monet puhuvatkin Lasu-Stasista.

Valvonta olisi hyvä. Toinen olisi varsinaisen toimivallan keskittäminen esim. AVI:in eli kentällä olevilta kaikki valtuudet pois.

Vanhempien pitäisi ottaa enemmän vastuuta lapsesta, tää nykyajan kaverivanhemmuus ei toimi.

Kun toimittaisi oikein niin toimisi paremmin.

Pitäisi luoda selvät kasvatussäännöt. Eli eduskunta päättäisi tarkan listan, että miten Suomessa on ok lapsia kasvattaa. Lastensuojelulla olisi oikeus puuttua kasvatukseen vain silloin, jos sääntöjä on rikottu. Nykyinen rajoittamattomin valtuuksin toimiva lastensuojelujärjestelmä ei kuulu länsimaiseen oikeusvaltioon.

Laissa vikaa, eikä tahtotilaa muuttaa sitä.

Vierailija kirjoitti:

Vanhempien pitäisi ottaa enemmän vastuuta lapsesta, tää nykyajan kaverivanhemmuus ei toimi.

Suurin este tuolle on lasun pelko. Lastensuojelu ei hyväksy kurinpidon käyttöä lapsiperheissä vaan vaatii vanhempia sanoittamaan. Lasten vanhemmat tietävät tämän eivätkä siksi uskalla pitää kuria.

Vierailija kirjoitti:

Tarvitaan paluu perusasioihin. Lasujärjestelmä pois, ja todella iso lievennys siihen, että mitkä kaikki asiat ovat lastensuojeluasioita.

2000-luvulla lastensuojelusta ja lasuista on tullut osa useimpien perheiden arkea, ja sen ei todellakaan tarvitsisi olla niin. Lastensuojelun tulisi keskittyä niihin lapsiin jotka ovat vakavassa vaarassa, ja huolehtia mahdollisimman hyvin siitä, että näiden lasten tilannetta saadaan parannettua. 

Tavallisten tai melko epätavallistenkaan perheiden asiat eivät kuulu lastensuojelulle.

Olipas kertakaikkisen tietämätön kommentti. 

 

Lastensuojelun avohuollossa tehdään paljon töitä sen eteen, että yksikään lapsi ei ylipäätään joutuisi siihen vakavaan vaaraan. Harva lapsi on vakavassa vaarassa heti syntymänsä hetkellä, vaan ne tilanteet kehittyy ajan saatossa, kun ongelmat alkaa kertaantumaan ongelma ongelman päälle. Lisäksi lapsen kasvuympäristö voi olla hyvinkin haitallinen monella tavalla, vaikka hän ei olisi välittömässä vaarassa ja näihin tulee aina puuttua.

 

Lastensuojelu voi tukea vanhempia ja olla varmistamassa lapsen turvallista kasvua ja hyvinvointia; jo ennenkuin joudutaan ryhtymään esim. huostaanottoon, joka on kaikkein raskain toimi ja aina lapselle haitallinen. AINA. Se voi olla huonoista vaihtoehdoista vähiten huono, mutta se on aina silti huono ja aiheuttaa lapselle väistämättä uuden trauman. 

 

Lastensuojelua tulisi kehittää niin, että yhä enemmän pystyttäisiin tukemaan perheitä jo varhaisessa vaiheessa. Mutta jos ajatellaan perheiden ja lasten hyvinvointia kokonaisuudessaan, tärkeintä olisi panostaa instansseihin kuten lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin, vanhempien jaksamisen tukemiseen (esim. kotipalvelu), perheiden talouden turvaamiseen (hallituksen leikkaukset esim. asumistukiin ja lapsikorotuksiin ovat todella haitallisia lapsille), sekä varhaiskasvatuksen, alkuopetuksen, perusopetuksen ja toisen asteen koulutukseen panostaminen riittävillä resursseilla (mm. riittävästi turvallisia aikuisia siellä koulussa, jotka osaa tukea lasta ja ottaa koppia varhain, kun ongelmia ilmenee). Jos peruspalvelut olisi kunnossa, ei lastensuojelua tarvittaisi niin paljoa, mitä sitä nykyään tarvitaan. Tällöin lastensuojeluun päätyisi yhä harvempi tapaus, eli ne kaikkein vaikeimmat tapaukset. 

 

t. Lastensuojelussa töissä 

Olisko aika aloittaa ihan vaan kotoa ne jutut,koska siellähän niistä ikävistä asioista tapahtuu 95  prossaa tapauksista joten turha kysellä joutavia,sitten toinen juttu viranomaisilla oikeus listiä kusipää vanhemmat siihen pitää tulla laissa sen salliva muutos.Näillä mennään jo peloitevaikutuksella pitkälle.

Vierailija kirjoitti:

Olipas kertakaikkisen tietämätön kommentti. 

 

Lastensuojelun avohuollossa tehdään paljon töitä sen eteen, että yksikään lapsi ei ylipäätään joutuisi siihen vakavaan vaaraan. Harva lapsi on vakavassa vaarassa heti syntymänsä hetkellä, vaan ne tilanteet kehittyy ajan saatossa, kun ongelmat alkaa kertaantumaan ongelma ongelman päälle. Lisäksi lapsen kasvuympäristö voi olla hyvinkin haitallinen monella tavalla, vaikka hän ei olisi välittömässä vaarassa ja näihin tulee aina puuttua.

Entisaikaan lastensuojelu keskittyi vakaviin tapauksiin, ja silloin järjestelmä toimi hyvin ja resurssit riittivät. Kun otettiin käyttöön ns. varhaisen puuttumisen malli (eli selkosuomeksi sanottuna totalitäärisen kontrollin malli) niin mitkään resurssit eivät ole enää riittäneet, ja lasun pelko myös yhä laajemmin estää perheitä hankkimasta apua itselleen. Missään ei enää uskelleta kertoa avoimesti omista asioista, koska pienistäkin huolista napsahtaa lasu.

Lastensuojeluvirkailijoiden aika menee jahdatessa kaljaa juoneita teinejä, vanhempia jotka ovat kuulemma huutaneet lapsilleen, tarhalapsia joilla on housujen polvessa reikä ja näin edelleen, ja samaan aikaan aidosti vakavassa vaarassa olevat lapset joutuvat höyrymoppikäsittelyn uhreiksi kun heille ei riitä aika.

Puppa👴🏻👍🏻 töihin lastensuojeluun! 🥳

Palsta on väärä paikka kysyä. Lastensuojelu kuuluu pienenä osana ylipaisuneeseen julkiseen eli haittasektoriin, jonka kokoa ja jatkotarvetta on jo ryhdytty selvittämään Suomessakin. 

Turvakodista päivää! Olen seurannut näitä tapauksia vuoden päivät, ristiriitaisin tuntein. Kannatan ehdottomasti lasten huostaan ottamista, kun tilanne vaatii. Valitettavasti minulla riittää sulateltavaa siinä, mihin muuhun resursseja siinä sivussa käytetään.

Monet lapset ovat kokemastaan väkivallasta huolimatta lojaaleja vanhemmilleen ja haluavat takaisin kotiin. Jotkut karkailevat ja heitä haetaan poliisivoimin päiviä. Jotkut ajeluttavat lasuviranomaisia, eivätkä osaa päättää, että kelpaisiko tarjottu sijaisperhe. Puhumattakaan syytteiden nostamisesta ja perumisesta. Tämä on erittäin kallista, ja kuka loppujen lopuksi hyötyy? Ne muutamat lapset, joilla tosi kyseessä. Monelle vanhemmalle ja lapsille valitettavasti huomion ja elämysten hakua.

Vierailija kirjoitti:

Lisäksi lapsen kasvuympäristö voi olla hyvinkin haitallinen monella tavalla, vaikka hän ei olisi välittömässä vaarassa ja näihin tulee aina puuttua.

Suomi on vapaa maa ja täällä ei viranomaisten tule puuttua kansalaisten täysin lailliseen toimintaan vaikka se toiminta olisikin viranomaisen omasta mielestä aivan kamalaa ja pöyristyttävää.

Lastenhoidosta ja -kasvatuksesta on mielipiteitä moneen suuntaan eikä viranomaisen oma mielipide todellakaan ole se ainoa oikea. Myöskään se, että viranomaisen suosikkitutkija yliopistossa on jotain tiettyä mieltä jostain toiminnasta ei tarkoita sitä, että muunlaiset toimintatavat olisivat vääriä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olipas kertakaikkisen tietämätön kommentti. 

 

Lastensuojelun avohuollossa tehdään paljon töitä sen eteen, että yksikään lapsi ei ylipäätään joutuisi siihen vakavaan vaaraan. Harva lapsi on vakavassa vaarassa heti syntymänsä hetkellä, vaan ne tilanteet kehittyy ajan saatossa, kun ongelmat alkaa kertaantumaan ongelma ongelman päälle. Lisäksi lapsen kasvuympäristö voi olla hyvinkin haitallinen monella tavalla, vaikka hän ei olisi välittömässä vaarassa ja näihin tulee aina puuttua.

Entisaikaan lastensuojelu keskittyi vakaviin tapauksiin, ja silloin järjestelmä toimi hyvin ja resurssit riittivät. Kun otettiin käyttöön ns. varhaisen puuttumisen malli (eli selkosuomeksi sanottuna totalitäärisen kontrollin malli) niin mitkään resurssit eivät ole enää riittäneet, ja lasun pelko myös yhä laajemmin estää perheitä hankkimasta apua itselleen. Mis

Mihin perustat väitteesi että ennen järjestelmä toimi hyvin? Jos katsot vaikka tilastoja lasten vammautumisen ja kuolemien osalta, niin tuo väite ei pidä paikkaansa. 

 

Osa perheistä pelkää edelleen lasua, juuri tälläisten juttujen takia mitä täällä palstallakin valheellisesti kerrotaan. Oikeastihan lasussa ei ole mitään pelättävää, ellei asia sitten ole niin että oikeasti pahoinpitelet ja kaltoinkohtelet lastasi. Kyllä lastensuojelun tavoitteena on tukea perhettä niin, että lapsi voisi jatkossakin asua kotona ja kaikki perheessä voisivat kutakuinkin hyvin. 

 

Kenelläkään meistä ei ole aikaa (eikä kiinnostusta) väkisin metsästää perheitä lastensuojelun uhreiksi. Niinkuin itsekin sanoit, kyllä niitä tapauksia tulee ovista ja ikkunoista ihan ilmankin. 

 

Ja yksi syy miksi noita pahoja asioita pääsee tapahtumaan on mm. meidän lainsäädännössä. Huostaanotto ja sijoitus ei ole mikään läpihuutojuttu, jos vanhemmat sitä vastustaa. Vanhemmuuden tukemista harrastetaan tosi pitkälle ja laki velvoittaa siihen; sosiaalityöntekijä ei voi vetää hatusta perusteita esim. huostaanotolle. Jos tietyt kriteerit ei täyty, niin sitten ne ei täyty. Toki viime vuosina vikaa on ollut raskaasti myös lastensuojelun resursseissa: jos ei ole aikaa tavata ja havainnoida kaikkia asiakkaita riittävällä tiheydellä, niin mistäs bongaat ne pahat tapaukset? Vai luuletko sinä, että siellä on perheohjaajien käynnin aikana höyrymopattu lasta?