Muut uskovat - miten käsittelette uskonkriisin?

Itse uskon, että Jumala kuulee kaiken, mutten kuitenkaan odota, että tämä välttämättä näkyisi tässä elämässä, mutta seuraavassa kylläkin. 

Vierailija kirjoitti:

Itse uskon, että Jumala kuulee kaiken, mutten kuitenkaan odota, että tämä välttämättä näkyisi tässä elämässä, mutta seuraavassa kylläkin. 

Ei ole seuraavia elämiä muuta kuin henkimailmassa jatkuva tietoisuutemme elämä.

Aloittaja, miksi sanot että Jumala ei kuule sinua? Voi olla että hän ei nyt anna sinulle vastauksia, hän silti kuulee ihan kaiken.

Vastoinkäymisiä tulee aina henkilökohtaisen osuuden verran jokaiselle elämässä ja omalla toiminnalla voi myös vaikuttaa elämänlaatuun.

Kerroit myös että tulit uskoon ja sen jälkeen alkoi elämässä tulemaan painostusta. Useasti elämänmuutoksen aloitettua Jumala auttaa meitä eteenpäin ja silloin on täysin luonnollista myös kaikki haasteet.

Nykyisin on myös hyvin erilaista Suomessakin ja karmaa on puhdistettava joten kaikki se karmallinen puhdistus saattaa tulla painolastina eteesi. Kaikki on kuitenkin aina jokaisen hyväksi, muistakaamme suhtautua elämään.

Raha esimerkiksi ei ole rakkautta väkevämpää joten koitetaan jokainen suhtautua järkevällä tavalla rahaan sekä materiaaliinkin. 

Jumala ei hylkää sinua oikeasti koskaan vaikka sinusta tuntuisikin vahvasti siltä joskus.

Uskon kriisi on myös tarkoituksenomaista, täytyy luottaa elämään ja Jumalaan sekä siihen että se kaikki mitä käyt läpi on sinulle vain hyväksi.

Se että uskoo Jumalaan ei tarkoita sitä että elämän kuuluisi olla vain helppoa ja menestyksekästä.

Aivan kaikki kuuluu elämään eikä myöskään esimerkiksi rahallinen köyhyys tee kenestäkään huonompaa ihmistä.

Aloittaja, voit kertoa täsmällisempiäkin ajatuksiasi joihin haluaisit vastauksia, tukea, neuvoja ja voin osaltani koittaa vastata sinun mietteisiisi.

Ei kuulekaan, kun ei ole olemassa. Satuja 

Vierailija kirjoitti:

Aloittaja, voit kertoa täsmällisempiäkin ajatuksiasi joihin haluaisit vastauksia, tukea, neuvoja ja voin osaltani koittaa vastata sinun mietteisiisi.

Hei, olen koko ajan ollut uskossa ja nöyrä rukoilija vaikka alamäet on painaneet. Nyt tosin kaikki kerääntyneet ristit yhteensä, ja yksi elämän mahdollisesti terminoiva saa minut jo ajattelemaan että kärsimyksellä ei ole loppua. Olen siis lapsesta asti kärsinyt kamaluuksista, aina pitäen positiivisen asenteen. Mutta etenkin uskon jälkeen. Nyt ajattelen että mieluummin olen uskomatta Jumalaan kuin ajattelen että Hän on näin pahansuopa.

-ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloittaja, voit kertoa täsmällisempiäkin ajatuksiasi joihin haluaisit vastauksia, tukea, neuvoja ja voin osaltani koittaa vastata sinun mietteisiisi.

Hei, olen koko ajan ollut uskossa ja nöyrä rukoilija vaikka alamäet on painaneet. Nyt tosin kaikki kerääntyneet ristit yhteensä, ja yksi elämän mahdollisesti terminoiva saa minut jo ajattelemaan että kärsimyksellä ei ole loppua. Olen siis lapsesta asti kärsinyt kamaluuksista, aina pitäen positiivisen asenteen. Mutta etenkin uskon jälkeen. Nyt ajattelen että mieluummin olen uskomatta Jumalaan kuin ajattelen että Hän on näin pahansuopa.

-ap

Ymmärrän sinua täysin mutta sinulla on oikeus tunteisiisi, Jumala ei suutu sinulle siitä että sinä kyseenalaistat hänet vaikka ihan kokonaan. Tee vain työtäsi ja muista että ihmisen kuuluu selviytyä. Minäkin olen manannut Jumalan alimpaan helvettiin muutamankin kerran niinä vaikeimpina hetkinä ja pettynyt koko olemassaolooni, myös kärsimyksenkin määrän vuoksi. Sinä olet vahva ja sinä selviydyt kuten olet selviytynyt tähänkin päivään asti. Ei ole väliä sillä mihin sinä päätät uskoa, tärkeintä on vain se että päätät selviytyä ulos kaikesta kärsimyksestäsi vaikka se olisi viimeinen tekosi. Tee siis ihan kaikkesi itsesi eteen ja vuoksi. Jaksamista sinulle!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloittaja, voit kertoa täsmällisempiäkin ajatuksiasi joihin haluaisit vastauksia, tukea, neuvoja ja voin osaltani koittaa vastata sinun mietteisiisi.

Hei, olen koko ajan ollut uskossa ja nöyrä rukoilija vaikka alamäet on painaneet. Nyt tosin kaikki kerääntyneet ristit yhteensä, ja yksi elämän mahdollisesti terminoiva saa minut jo ajattelemaan että kärsimyksellä ei ole loppua. Olen siis lapsesta asti kärsinyt kamaluuksista, aina pitäen positiivisen asenteen. Mutta etenkin uskon jälkeen. Nyt ajattelen että mieluummin olen uskomatta Jumalaan kuin ajattelen että Hän on näin pahansuopa.

-ap

Ymmärrän sinua täysin mutta sinulla on oikeus tunteisiisi, Jumala ei suutu sinulle siitä että sinä kyseenalaistat hänet vaikka ihan kokonaan. Tee vain työtäsi ja muista että ihmisen kuuluu selviytyä. Minäkin

Kiitos sinulle!

-ap