Mitä onglmia ja puutteita sinulla on ihmissuhdetaidoissa ja ihmissuhteissasi?
Entä mitä vahvuuksia? Oletko tyytyväinen ihmissuhteisiisi ja omiin ihmissuhdetaitoihisi? Onko sinulla esim. ystävää, jonka kanssa voi nauraa räkättää vedet silmissä?
Kommentit (6)
Minulla on lieviä asperger-piirteitä ja persoonallisuuhäiriö, joka vaikeuttaa aitoa kanssakäymistä. Kuvittelin nuorempana että muissa ihmisissä oli vikaa, kun kiusasivat, katsoivat hassusti, pitivät outona...vika olikin minussa. Ja se selvisi vasta lähemmäs kolmekymppisenä.
Koen, etten ymmärrä muita ihmisiä saati tulkitse heitä oikein. Olen liian utelias mutta toisaalta vetäydyn omiin oloihini liian helposti. En ymmärrä piilossa olevia motiiveja enkä sitä, että joku saattaa yrittää käyttää minua hyväkseen. Ns. streetwise-ominaisuus puuttuu minulta kokonaan.
Olen ihan normaaliälyinen ja asiakkaani pitävät minusta kovasti- kai nyt, kun pinnallinen keskustelu riittää ja olen opetellut rupattelemaan mukavia :). Muutamaa ystävääni näen melko harvoin enkä läheskään aina jaksa tavata heitä sovittuina ajankohtina.
mulla on akski oikein hyvää ystävää, joiden kanssa voin itkeä sekä nauraa, kumpaa vaan. Olen sitä mieltä että yksikin riittäisi, mutta ihanaa kun on kaksi.
Muut on lähinnä kavereita, joille en edes kaikkea kerro, vaikka viihdytäänkin yhdessä, muttei samalla tasolla kuin nuo kaksi ihanaa ystävää.
Olen tyytväinenm ihmissuhdetaitoihini, kyllä vaikka toisinaa olenkin hirmuisen ujo.
Sisarussuhteet ovatkin taas asia erikseen, yksi on ylitse muiden, kahvitellaan useita kertoja viikossa, yhtä siedän juuri ja juuri ja yhden kanssa on välitä olla lainkaan tekemisissä vain pakolliset joulut sun muut.
että mun on tosi vaikea pyytää anteeksi, vaikka kuinka tietäisin olevani väärässä. Mun on myös vaikea antaa anteeksi. Sovinnon teko on mulle jotenkin vaan tosi hankalaa... Vahvuutena varmaankin se, että olen kai hyvä kuuntelemaan. Ystävät tykkää ja uskaltaa tukeutua muhun ja kertoa ongelmistaan. Joskus se voi kyllä olla taakkakin jos kuuntelen vaan muiden ongelmia mutta itse en saa sanottua muille jos joku mättää.
Myönteiset puolet:
- otan ihmiset sellaisina kuin ovat. Minun seurassani ei tarvitse jännittää. Ylipäänsä pidän ihmisistä ja sosiaalisesta elämästä.
- kuuntelen muita, olen empaattinen ja iloitsen muidenkin onnesta
Heikkouksia:
- olen joskus liian utelias - ymmärrän täysin että ihmiset avautuvat omaan tahtiinsa omista asioistaan, joskus vain sosiaalinen tutka ei toimi ja kuvittelen, että ihminen on vaan ujo ja kaipaisi sitä että joku on kiinnostunut hänenkin asioistaan, ja on tosi kiusallista kun näin ei sitten ollutkaan.
- minulla on huippuhyvä kasvomusti mutta onneton nimimuisti. En tahallani unohtele ihmisten nimiä, ja tämä aiheuttaa noloja tilanteita
- en kestä ristiriitoja ihmissuhteissa kovinkaan hyvin, ja reagoin niihin vetäytymällä
- minulla on niin kova halua miellyttää (huono itsetunto) että tiedän sen provosoivan tiettyä ihmistyyppiä testaamaan, paljonko minua voi pompottaa. Minua ei ole koskaan sitten peruskoulun kiusattu, mut tajuan nyt selkeämmin miksi jouduin koulukiusatuksi aikanaan.
Minulla on pari hyvää ystävää, ei kovin suurta kaveripiiriä.
Heikkouksena minulla on kai tietynlainen valikoivuus; en viitsi tuhlata aikaani kaveeraamalla minua kiinnostamattomien ihmisten kanssa. Olen aika hitaasti lämpiävä enkä tykkää jakaa asioitani ihmisten kanssa, joita en kunnolla tunne. Tulen kyllä kaikkien kanssa toimeen, koska olen rauhallinen enkä ala ikinä kinaamaan kenenkään kanssa tai ole ilkeä tai ivallinen.
Sen sijaan olen aina valmis auttamaan ja kuuntelemaan ystäviäni ja niitä joista pidän. Avaudun, näytän tunteeni ja olen vilkas ja iloinen.
joiden kanssa räkätetään useinkin vedet silmissä. Oon avulias, mukava ja hyvää seuraa. Sosiaalinen ongelmani on onneksi ongelma vain mulle itselleni, mutta häiritsevä; en pysty olemaan aidosti onnellinen ystävieni puolesta vaikka miten tahtoisin. Tietenkään en toivo läheisilleni mitään pahaa, en ikinä, mutta silti kateus ja katkeruus ottaa liian suuren vallan aina ajoittain.