Ikävä ulkomailla asuvaa ystävää

En tiedä,onko meillä enää koskaan mahdollisuutta tavata. Ehkäpä on, ehkäpä ei.Välimatkaa on paljon.Miten tästä pääsee yli?Vuoden olimme tiiviisti tekemisissä ja puoli vuotta sitten hän muutti takaisin omaan kotimaahansa.Ikävä on, välillä olemme sosiaalisessa mediassa yhteydessä. Onneksi minulla on aviomies ja lapset.Mutta sydänystävää on ikävä,meillä "kemiat" natsasi ja yhdessä oli hauskaa.Ja en kehtaa koko ajan viestitellä hänelle, en edes tiedä ajatteliko hän minusta samoin.Mutta kai voi vain muistella, haikeana ajatella että oli mukavaa?