Narsismi

Narsisti on nykyään muotisana jota käytetään kun jonkun ihmisen toiminta ei vastaa termin käyttäjän toiveita. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä etteikö amatöörin diagnoosi voisi joskus osua kohdilleen, mutta termin yleisen käytön takia se on pieni todennäköisyys. Diagnoosia on ammattilaistenkin vaikea tehdä, tästä syystä sille ei ole omaa luokkaa vaan käytetään luokkaa muu persoonallisuushäiriö F60.8.

Yleensäkin jotta potilaalla voidaan diagnosoida narsistinen persoonallisuushäiriö, tulee hänellä toteutua vähintään viisi kohtaa seuraavista DSM IV-luokituksen kohdista jotka ovat:

- Henkilöllä on suuret käsitykset itsestään, hän voi liioitella lahjoillaan ja saavutuksillaan sekä odottaa perusteettomasti muiden pitävän häntä ylivertaisena.

- Henkilö keskittyy ajatuksissaan jatkuvasti mielikuviin rajattomasta menestyksestä, voimasta, kauneudesta tai suuresta rakkaudesta.

- Henkilö uskoo olevansa jotenkin erikoinen ja ainutlaatuinen. Lisäksi hän kokee, että häntä ymmärtävät vain muut huomattavat henkilöt ja instituutiot, joiden kanssa hänen tulisi olla tekemisissä.

- Henkilö vaatii korostunutta ihailua.

- Henkilö kokee olevansa oikeutettu erikoiskohteluun ja saamaan toiveensa täytettyä

- Henkilö käyttää häikäilemättömästi muita hyväkseen.

- Henkilöllä on empaattisuuden puute: haluttomuus huomata toisten tunteita ja tarpeita tai eläytyä niihin.

- Henkilö on usein kateellinen muille tai uskoo myös muiden kadehtivan häntä.

- Henkilö on ylimielinen, hänellä on röyhkeä käytös tai asennoituminen.

Viralliseen, ammattilaisen tekemään diagnoosiin kuuluu lisäksi perusteellinen ja strukturoitu haastattelu, elämäntilanteen ja menneisyyden huomiointi, sekä läheisten kanssa keskustelu.