Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Alkaako monikin inhoamaan kumppaniaan niin, että jokaikinen asia saa voimaan pahoin ja lähes raivon partaalle?
14.12.2024 |
Tässä tapauksessa hän on exä, koska inho oli niin valtavaa. Kun äijä sai viimeisen drama queen kohtauksensa ja lähti yli dramaatisesti kävelemään, en ole halunnut nähdä tai olla millään tavalla tekemisissä. Kaikki vaan oli kuollut. Tästä on jo lähes 2 vuotta aikaa ja en ole kyyneltäkään tirauttanut. Ikävä ei ole kertaakaan tullut. Ärsyttää ihmiset jotka yrittävät sääliä minua ja luulevat, että kaikki ikävöi erokumppaniaan ja miettii yhteen paluuta.
N.51
Kommentit (17)
En kumppania, mutta hänen exänsä muksua, joka edelleen vierailee meillä parin viikon välein. Lapsi kantaa tänne kaikki räkätaudit koulustaan ym missä pyöriikin ja minä olen niin raivon partaalla, että harkitsen asumuseroa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ihan noin voimakkaasti, mutta yhtään ei ole myöskään ikävä. Sitä itsekkyyttä vain tulee mitta täyteen.
En inhoa kumppaniani, mutta haluan erota.
Kyllä se on mahdollista ainakin omalla kohdalla kävi niin.
25 vuotta meni ennenkun tajusin että mikä manipuloija,valehtelija ja kaasuvalottaja mun mies on.
Luulin itse olevani syy 15 vuoden ajan. Että olen psykopaatti huo*a joka ansaitsee sen kaiken.
Se viha mikä nousi siitä, ihme ettei iho repeytynyt.
Vielä 5 vuoden jälkeen on viha joka nostaa minut aamusella pedistä.
Siivous sujuu sukkelasti jos tulee mieleen ne muka vahinko pyllypanot, pettäminen ja aina piti varuillaan olla mitä draamaa tulossa.
Miksi koet tarvetta jauhaa asiasta netissä vielä kaksi vuotta myöhemmin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suurin osa naisista, koska yhteiskunta ilman kristillisiä arvoja totuttaa heidät narsistiseen asemaan. Seurauksena avioeroja ja miesten rahojen vientiä
Tunteet kuolee tai muuttuu negatiivisiksi kun kaltoinkohtelua ja epäkunnioitusta on sen verran, että tulee selväksi ettei se siitä tule muuttumaan paremmaksi. Outoa, että kumppani ajattelee minun rakastavan samoin kuin silloin, kun jaksoi vielä kohdella jotenkuten hyvin. Hän olisi ehkä korjattavissa vuosien terapian ja suuritöisen tuen ja jatkuvan oman panostuksen avulla. En ehkä tarvitse sellaista työmaata, kun on epätodennäköistä, että hän suostuu myöntämään puutteensa ja oikeasti sitoutumaan työskentelemään sen hyväksi, että muuttuu. Varsinkin kun hänen käytöksensä on jo saanut tunteet kuolemaan, ja koska tulokseksta ei ole mitään takeita, niin voin hyvin olla yksin tai jonkun kanssa, joka ei vaadi tuollaista panostusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa naisista, koska yhteiskunta ilman kristillisiä arvoja totuttaa heidät narsistiseen asemaan. Seurauksena avioeroja ja miesten rahojen vientiä
Onko kristillisten arvojen idea siis painostaa naiset sietämään huonoa kohtelua?
Kyllähän se tekisi mieli vetää vosua ns. tauluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se on mahdollista ainakin omalla kohdalla kävi niin.
25 vuotta meni ennenkun tajusin että mikä manipuloija,valehtelija ja kaasuvalottaja mun mies on.
Luulin itse olevani syy 15 vuoden ajan. Että olen psykopaatti huo*a joka ansaitsee sen kaiken.
Se viha mikä nousi siitä, ihme ettei iho repeytynyt.
Vielä 5 vuoden jälkeen on viha joka nostaa minut aamusella pedistä.
Siivous sujuu sukkelasti jos tulee mieleen ne muka vahinko pyllypanot, pettäminen ja aina piti varuillaan olla mitä draamaa tulossa.
MInun tarinani on lähes identtinen. 20 vuotta se kesti, mutta viimeiset vuodet vaan yritin pidätellä itseäni kasassa. En ole kuitenkaan halunnut haukkua häntä kenellekkään, hän on minulle täysin "kuollut". Muutamia kertoja olen ollut epämiellyttävässä tilanteessa kun olen törmännyt hänen miespuoliseen kaveriin, joka on kysellyt että mikä tuli ja kuinka olen jaksanut. Olisi tehnyt mieli huutaa, että "Helv### soikoon, lopeta jo. Ei tullut mieleen kysellä silloin kun näki minut useasti itku kurkussa, kun mies oli haukkunut minut hetkeä aijemmin.
Ap.
Vierailija kirjoitti:
Miksi koet tarvetta jauhaa asiasta netissä vielä kaksi vuotta myöhemmin?
Kiinnosti kuitenkin niin paljon, tulit lukemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se tekisi mieli vetää vosua ns. tauluun.
Välittömään itsepuolustuksen tarpeeseen vaiko siksi, kun sen tekemiset ärsyttää? Vähän vain kyselen tarkennusta.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se on mahdollista ainakin omalla kohdalla kävi niin.
25 vuotta meni ennenkun tajusin että mikä manipuloija,valehtelija ja kaasuvalottaja mun mies on.
Luulin itse olevani syy 15 vuoden ajan. Että olen psykopaatti huo*a joka ansaitsee sen kaiken.
Se viha mikä nousi siitä, ihme ettei iho repeytynyt.
Vielä 5 vuoden jälkeen on viha joka nostaa minut aamusella pedistä.
Siivous sujuu sukkelasti jos tulee mieleen ne muka vahinko pyllypanot, pettäminen ja aina piti varuillaan olla mitä draamaa tulossa.
Voitko selittää tuon termin "kaasuvalottaja"?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se on mahdollista ainakin omalla kohdalla kävi niin.
25 vuotta meni ennenkun tajusin että mikä manipuloija,valehtelija ja kaasuvalottaja mun mies on.
Luulin itse olevani syy 15 vuoden ajan. Että olen psykopaatti huo*a joka ansaitsee sen kaiken.
Se viha mikä nousi siitä, ihme ettei iho repeytynyt.
Vielä 5 vuoden jälkeen on viha joka nostaa minut aamusella pedistä.
Siivous sujuu sukkelasti jos tulee mieleen ne muka vahinko pyllypanot, pettäminen ja aina piti varuillaan olla mitä draamaa tulossa.
Sori kun nauroin noille vahinko pyllypanoille.
Vaihdevuosissa kun ihmisten miellyttämistä aiheuttava estrogeeni-hormoni loppuu, monet naiset huomaa että mies onkin täysi sika, joskus taas luulevat että ongelma on miehessä vaikka tässä ei olisi mitään vikaa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se on mahdollista ainakin omalla kohdalla kävi niin.
25 vuotta meni ennenkun tajusin että mikä manipuloija,valehtelija ja kaasuvalottaja mun mies on.
Luulin itse olevani syy 15 vuoden ajan. Että olen psykopaatti huo*a joka ansaitsee sen kaiken.
Se viha mikä nousi siitä, ihme ettei iho repeytynyt.
Vielä 5 vuoden jälkeen on viha joka nostaa minut aamusella pedistä.
Siivous sujuu sukkelasti jos tulee mieleen ne muka vahinko pyllypanot, pettäminen ja aina piti varuillaan olla mitä draamaa tulossa.
Kirjoituksestasi päätellen sinä olit syypää kehnoon avioosi.
Alue: Aihe vapaa
No ei kovin moni. Minä en tiedä yhtään joka olisi noin alkanut tuntea puolisoaan kohtaan.