Käyttekö huomenna muistamassa hautausmaalla sodassa kuolleita sukulaisia?
Kommentit (8)
Mitäpä se hyvejää kiveä muistaa, kun mies on Tsherepovetsissa. Tapettiin nälkään.
Ei mun sukulaisia kuollut sodassa. Isoisän veljeltä tms. paleltui varpaat ja äitini suku joutui evakkoon.
Käyn yleensä viemässä kynttilät sodissa kaatuneiden muistomerkeille. Itku tulee silmään, kun miettii kylmässä mullassa yksin lepääviä poikaparkoja.
Eikä ole sadassa vuodessa juurikaan kehitystä tapahtunut. Edelleen soditaan jatkuvasti. Äärimmäisen surullista.
Totta kai. Johan ne pyhäinpäivän kynttilät on palaneet, niin nyt viedään uudet ja jouluna sitten taas. Uusi vuosikin lähtee kivasti käyntiin hautausmaan rauhassa ja pianhan onkin jo kynttiläpäivä, silloin ehdottomasti on käytävä.
Vierailija kirjoitti:
Käyn yleensä viemässä kynttilät sodissa kaatuneiden muistomerkeille. Itku tulee silmään, kun miettii kylmässä mullassa yksin lepääviä poikaparkoja.
Eikä ole sadassa vuodessa juurikaan kehitystä tapahtunut. Edelleen soditaan jatkuvasti. Äärimmäisen surullista.
He tekivät äärimmäisen uhrauksen.
Aika vaikea on lähteä viemään, kun isoisä on haudattu Terijoen sankarihautausmaahan eikä sitä enää ole. On vain entisten terijokisten pystyttämä muistomerkki, ellei sitäkin jo ole tuhottu. Sitä paitsi isoisä ei kaatunut sodassa, vaan kuoli sairauteen sotasairaalassa. Jouluna olen sytyttänyt hänelle kynttilän muualle haudattujen muistopaikalle.
En, kuolivat ennen kuin minä synnyin, joten en tunne heitä. Tapanani ei ole käydä tuntemattomien haudalla