Lue keskustelun säännöt.
Koiran patellaluksaatioleikkaus epäonnistui
05.12.2024 |
Onko kokemuksia, kun patellaluksaatioleikkaus epäonnistuu? Meidän koiralta leikattu sama polvi 2 kertaa. Ekan leikkauksen jälkeen kuntoutui ja käytti jalkaansa hyvin (mutta alkoi luksoimaan uudestaan). Toisen leikkauksen jälkeen ei ole kunnolla kuntoutunut ja pomputtaa enemmän kuin koskaan jalkaansa. Käytännössä ravi on joka kolmannella askeleella hypyttämistä. Käydään fysioterapiassa, mutta siinäkin tuntuu etenemisen olevan todella hidasta, kun ei näy etenemistä. Käydään vielä toisella fysioterapeutilla kysymässä mielipidettä asiaan. Jälkimmäinen leikkaus on onnistunut ja polvi paikoillaan. Eli luksaatiota ei enää ole, mutta koira ei vain osaa käyttää jalkaansa. Onko muilla kokemuksia vaikeammista luksaatioista? Miten niiden kanssa kävi? Lähinnä kiinnostaa ne vaikeammat tarinat, joissa onnellinen loppu tai ne tarinat, joissa ei ole niin onnellinen loppu.
Kommentit (6)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi pitää koiraa rääkätä leikkauksilla?
Niin eihän se epäonnistunut, siis tämä viimeinen. Toipuminen ja kuntoutuminen on vielä vaan lihaksiston ja jänteiden yms. osalta kesken. Kyllä se vielä tapahtuu, kun kerran luut on saatu korjattua.
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää koiraa rääkätä leikkauksilla?
Koska sillä voi olla vuosikausia hyvää, täyttä elämää jäljellä. Eläimet haluavat vaistomaisesti elää. Elämällä on itseisarvonsa, ei sitä pidä lopettaa kesken hoidettavissa olevien vaivojen takia.
Ja jos mietit että koira ei ymmärrä miksi. Niin ei ymmärrä pieni ihmisen lapsikaan. Silti lapsikin viedään leikkaukseen, jos terveydentila sitä vaatii. Eikä ajatella että eipä "rääkätä" sitä leikkauksilla. Eikä se nykyaikainen lääketiede, ei myöskään eläinlääketiede, mitään barbaarista rääkkäämistä ole. Kipulääkkeitä on hyviä, ja niitä myös annetaan tarpeen mukaan. Eläimelle vielä helpommin kuin ihmisille, koska riippuvuusriskiä ei ole siinä mielessä, että ne ei toipumiskauden jälkeen voi keksiä että hei mä meenkin hankkimaan näitä lisää diileriltä kun niistä tuli niin kiva olo.
Noista toipuminen on hidasta ja vaatii sitä fysioterapiaa. Kun kerran leikkaus on onnistunut ja polvi paikoillaan, en luovuttaisi missään nimessä, jos kerran edes hidasta etenemistä fysioterapiassa on havaittavissa.
Meillä ollut myös vaikea tapaus, joka kuitenkin vähitellen toipui ihan entiselleen. Puoli vuotta tarvi intensiivistä kuntoutusta, fysioterapiaa, faskiamanipulaatiota, jumppaamista. Lihakset oli menneet pahasti jumiin toipilasaikana. Mutta tosiaan se vaati sen noin puoli vuotta, kun yleensä sanotaan että 8 viikossa toipuu ja saisi jo hyppiä.