Lue keskustelun säännöt.
Lapsen saaneen ystävän ylimielisyys
03.12.2024 |
Ystävä sai lapsen noin vuosi sitten ja on muuttunut sen jälkeen niin rasittavaksi että olen joutunut ottamaan etäisyyttä. Äidiksi tulon jälkeen hänellä on alkanut olla tapana heitellä vähätteleviä kommentteja lapsettomien ihmisten elämästä ja suhtautua ihan kuin heidän tekemisensä tai kuulumisensa olisivat jotenkin vähemmän tärkeitä tai turhia. Sellaista itsensä jalustalle nostamista.
Onko tämä joku vaihe joka menee ohi?
Kommentit (12)
Sanoisin että ei ole vaihe. Osasta ihmisiä kuoriutuu aivan täysiä ku si p äitä lisääntymisen jälkeen. Tai siis he ovat olleet sitä ennenkin, mutta lastensaannin jälkeen eivät enää osaa peitellä sitä yhtään. Se oman navan tuijotus jotenkin räjähtää käsiin siinä vauva- (ja myöhemmin lapsi-) kuplassa.
Onneksi ei kaikilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Provo. Yritetään taas tehdä syvempää kuilua lapsellisten ja lapsettomien välille. Mene töihin!
Ap. Ettet vain olisi kateellinen? Kenties narsisti?
Osalla ihmisistä ne omat tekemiset ovat aina maailman tärkeimpiä. Mutta yhtä ikävää on yleistää, että nimenomaan lapsiperheelliset olisivat sellaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos on kusipää, on ollut sitä myös aiemmin.
On vain jaksanut piilotella sitä.
Lapsi vie voimat, joten kpäisyys nousee pintaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Osalla ihmisistä ne omat tekemiset ovat aina maailman tärkeimpiä. Mutta yhtä ikävää on yleistää, että nimenomaan lapsiperheelliset olisivat sellaisia.
Eihän tässä yleistetty, kerrottiin vain oma kokemus.
Vierailija kirjoitti:
Provo. Yritetään taas tehdä syvempää kuilua lapsellisten ja lapsettomien välille. Mene töihin!
Eli lapsellisen ihmisen tökeröstä käytöksestä ei saa puhua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap. Ettet vain olisi kateellinen? Kenties narsisti?
Pakolliset kateus- ja narsistikortit, check!
Vierailija kirjoitti:
Provo. Yritetään taas tehdä syvempää kuilua lapsellisten ja lapsettomien välille. Mene töihin!
Onko vaikea uskoa, että tällaisia ihmisiä oikeasti on?
Voi kuulua alkuvaiheeseen ja lieventyä ajan myötä, mutta valitettavasti osa muuttuu tuollaisiksi pysyvästi ja eihän sellaista kukaan jaksa. Sitä sanotaan, että vanhemmaksi tulo jotenkin jalostaa ja kasvattaa ihmistä. Aika monen kohdalla tuntuu käyvän päinvastoin.