Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Paniikkihäiriö
28.11.2024 |
Meillä tyttö sairastui paniikki ja ahdistuneisuushäiriöön 18 vuotiaana. Todella stressaava elämäntilanne sen laukaisi. Vuoteen ei ole pystynyt koulussa käymään koska ahdistus ollut valtavaa. Alkuun tuli paniikkikohtauksia paljon ja koko kroppa reakoi kivulla, hiuksia lähti, laihtui ym. Sai lääkityksen ja keskusteluapua. Pikku hiljaa alkoi kevään puolella toipuminen. Festarit ym nuorten jutut jäi välistä mutta loppukesästä yhteen konserttiin lähti. Ja oli ihan hyvin mennyt. Syksyn puolella tohtinut käydä vähän enemmän kavereiden kanssa liikenteessä. Koko tämän ajan koittanut verkon kautta opiskeluja saada eteen päin ja viettää aikaa solukämpässään silloin tällöin. Nyt tohtii kaupassa taas käydä. Ja nyt jatkaa vähän opiskeluja kampuksellakin. Shokki ollut perheellekkin tytön sairastuminen mutta ylpeitä ollaan tästä edistymisestä.
Kertokaa omaa kokemusta toipumisesta, muiden reakoimisesta sairauteen ym. Koitan äitinä oppia ymmärtämään vielä paremmin mitä tuttö käynyt/käy läpi...
Kommentit (6)
Minulla alkoi paniikkihäiriö 24-vuotiaana, kesti vuosia toipua, mutta terapian ja oman avoimuuden kautta olen nyt 5-kymppisenä käytännössä oireeton. Joissain tilanteissa tulee vielä ahdistusta, mutta pystyn elämään sen kanssa.
Tärkeitä varmaan tukea tyttöä, olla läsnä ja kuunnella, ottaa vastaan myös mahdollinen kritiikki ja kiukun puuskat. Kuuluvat prossessiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Piti vielä lisätä: että en ole mistään joutunut elämässäni luopumaan paniikkihäiriön takia, olen opiskellut, saanut lapsia, olen naimisissa.
Joka mammalla on ja pitäis saada pameja että pääsis kehuskelemaan ystävättärille mut kun se sadistilääkäri ei kirjota.
Huomaa omassa aloituksessasi oleva tärkeä tieto: paniikki- ja ahdistus... Pelkkä paniikkihäiriöstä puhuminen on helppoa ja arkista, ja moni tietää siitä jollain tasolla jotain. Noin vaikean kuuloisessa tilanteessa tuo muu ahdistuskomponentti on varmaankin olennaisempi asia nuoren ymmärtämiseksi ja myös varsinaista paniikkikohtausten syytekijöiden aluetta.
Toivottavasti menee hyvin. Lääkkeitä ei kannata lopettaa liian aikaisin. Hienoa että pystyy taas opiskelemaan ja elämään jo aika normaalisti.
Alue: Aihe vapaa
Up