Toi Ganes elokuva oli eilen yllättävän hyvä

Elokuvana ihan ok, vaikka pidänkin Remua todella ärsyttävänä ja ällöttävänä tyyppinä. Samoin kun Andy McCoyta. En ymmärrä mitä ihmiset näkevät noissa.

Ehkä vähän liian tuttuja naamoja elokuvassa näyttelemässä ja kerronta samanlaista kuin mm. Timo Koivusalon elämänkerta-elokuvissa.

Pikku-Remi raahaa vettä tai maitoa potkukelkalla, jotain ihme risua metsässä (mitä käyttöä), isä on poliisin tuttu, kurkkupurkeists alkaa rumpujen kalistelu, koesoitosss lyö oikeista rummuista kalvon puhki,  eri bändejä, pieniä omaisuusrikoksia, potkut hyvästä Kalevala bändistä koska Remukin oli jo poliisin tuttu, sitten hassu Hurriganesin kokoaminen Cissestä ja ensin nuoresta Ilestä ... nukahdin ja en tiedä mitä sitten tapahtui.

Remu on kertonut noita tarinoita monissa haastatteluissa ... mieleen on jäänyt kun olivat ruotsissa soittamassa ja hänet oli jonkun vanhan asian tai tuttavuuden vuoksi painostettu tuomaan huumeita Suomeen, vaikka tiesivät että poliisi tarkkailee Remua, mutta Remu oli laivalla saanut pahan aavistuksen ja heitti huumeet mereen - ja niinhän sitten satamassa olisi jäänyt kiinni. (en tiedä, oliko elokuvassa kuinka kerrottu).

Apulanta jne elokuvat ovat kaikko vähän sellaisia että mielikuva joka yhtyeen alusta on muodostunut ei saa lisävalaistusta, vaan " kliseet" toistetaan ja kerronta,vaikuttaa väljähtyneeltä, mutta ei välttämättä ole elokuvan vika, vaan katsoja odottaisi toisenlaista,

Yksi, mikä aina hämää, on että näyttelijät on yritetty saamaan näyttämään aidoilta todellisilta henkilöiltä, mutta se jää aina puolitiehen ja on omituinen tunne katsella Hurriganesia joka ei ole edes cover Hurriganesin tasoinen autenttisuudeltaan.