itä ajattelet äidistä joka leikkauttaa tytölleen aina lyhyen poikatukan?

lapsella, kun koko ajan saa olla niitäkin pesemässä ruuasta ja milloin mistäkin tökötistä. Jos hiukset olisivat olleet pidemmät, olisivat ne olleet vielä takussakin!



Äiti oli ihan sinut oman naiseutensa kanssa (tai siltä ainakin vaikutti), olipahan vaan sellainen vähän laiskan puoleinen (mukava, puhelias ja välitti kyllä selvästi lapsestaan) jollain tavalla, eikä ulkonäköasiat olleet hänelle kovin tärkeitä, puhtaita olivat kyllä, mutta jos nyt vaatteet eivät nyt ihan sointuneet toisiinsa, mitä sitten... :)

koska vanhemmat pakottivat mut vielä ala-asteella leikkauttamaan poikatukan. Vihasin sitä ja vaikka kuinka pukeuduin röyhelöihin, mekkoihin ja vaaleanpunaisiin, niin mua luultiin pojaksi. Sitten kun sain itse päättää, annoin hiusten kasvaa valtoimenaan niin pitkiksi kuin kasvoivat ja sillä tiellä olen edelleen nyt aikuisena. =) Mua ällöttää vieläkin katsoa omia lapsuuskuviani, näytän tosi rumalta siilitukkaisena ja vanhempana poikatukkaisena. Vasta nyt olen ruvennut miettimään että maailmassa on ehkä muitakin tukkamalleja kuin tämä valtoimenaan hulmuava liehuletti. =D Mutta lyhyttä tukkaa tuskin leikkaan ikinä. En edes mummona, haluan että mulla on harmaa nuttura.



Kysymykseen siis en osaa vastata, en mä ajattele juuri mitään sellaisista vanhemmista, enemmänkin mun mielestä pikkulapsella ihan valtoimenaan kasvava tukka on epäsiisti. Mutta voisi tytöllä pitää tyttömäisempää ja pojalla poikamaisempaa kampausta, mun mielestä.

ja ne ovat aina takussa tai jossain liassa. helpomi pitää lyhyenä.