Surettaa ihan valtavasti niiden puolesta, joilla ei ollut kotona lapsena turvallista asua. :( Kaikkea hyvää elämäänne.
Suomessa on paljon heitä, jotka ovat kokeneet sellaista mitä ei lapsen pitäisi omassa kodissaan ja pahimmillaan vanhemmiltaan kokea. Väkivaltaa, hyväksikäyttöä, jatkuvaa päihteiden käyttöä, henkistä nujertamista ja vähättelyä.
Olen todella pahoillani kaikkien meidän puolesta. Minä voin ihan ok, elämä toki tosi sekaisin mutta jotenkin kuitenkin tolpillani. Kuitenkin harmittaa niin vietävästi niiden puolesta, jotka joutuvat sitä nytkin kokemaan.
Jospa lapset ja nuoret saisi apua. Sekä sitten he, jotka ovat jo aikuisia mutta niin rikki.
Paljon rakkautta ja siunausta heille.
Kommentit (3)
Nykyään kun ajattelee menneisyyttä niin oli se kyllä kummaa silloin alakoulu ikäisenä kun velipuolen isä asui saman katon alla ja kun viina pullosta oli tietty määrä juotu niin ei tarvinnut kuin yksi väärä sana silloin nyrkki heilui ja veri lensi tuota tuli pidettyä silloin normaalina elämänä ja samoin kun ei koskaan ole saanut kotona kokea läheisyyden tunnetta tai toisesta välittämistä silloin kun on sisäisesti ollut paha olla niin tuotakin olen pitänyt normaalina elämänä
M52
Mulla oli hyvä koti. Virikkeitä, rauhaa, kavereita. Alkoton. Ruokaa. Ok vaatteet. Sain olla rauhassa. Huonojen kotien kotivammaiset oli kyllä riesa.
Hyviä vointeja.
Jotenkin muuten tosi karua kun tunnen vain muutaman ihmisen jolla on ollut hyvä ja tasapainoinen lapsuus. Kaikilla muilla ollut jotain paskaa kotona ja osalla päälle vielä koulukiusaaminen
-ei ap