Mitäs mieltä siitä, että aion lähteä kaupassa käymään ja jättää

omat on lapsesi ja elämäsi.

jos osaavat käyttää kännykkää.

ja pyydä tarkistamaan, että olet päässyt kotiin. Ihan siltä varalta että jotain sattuu.

et mene kadun yli tms.?

Ajatelin puhua ystävän kanssa puhelimessa samalla. Niin soittaa kyllä poikaystävälleni(jolla on avain) ja ambulanssiin, jos tapahtuu jotain.

menen pienen tien yli, mikä ei ole kovin vilkas piti sanoa...

Onko tällaisia "vanhempia" olemassa vielä nykyisin?

Ystävän kanssa puhuin koko kauppareissun ajan ja kesti 4 min. :) En viitsi tuon takia kyllä kipeää lasta pakata mukaan, kun noinkin hoituu... :)

ruokaa huomiseksi, maitoa ja karkkipussin. :D

jos ap:n lapsi on kerta kipeä ja kauppaan pääsee parissa minuutissa. Ilmeisesti ap on myöskin yksinhuoltaja, kun kerran poikaystävästä puhuu. Ja jos kerran joku tietää rilanteesta ja on valmis soittamaan apua hädän tullen. Minkä prosentin todennäköisyydellä mitään pahaa edes tapahtuisi sillä aikaa? En kyllä ymmärrä, kun vanhemmuudesta on tullut tällainen extreeme-laji ja pienintäkään riskiä ei voisi ottaa. Mitenkäs sitten eukot, jotka jättävät lapsen pihalle vaunuihin nukkumaan? Miten se on jotenkin hyväksyttävämpää, kuin se,että jättää lapsen kotiin muutamaksi minuutiksi? Kertokaapas!!

Olen jättänyt vastasyntyneenkin yksin käydessäni postilaatikolla tai viemässä roskat. Varmaan menee se 3 minuuttia noihinkin toimituksiin.



Miten ylipäänsä uskaltaa olla lastenkaan kanssa yksin kotona? Sitähän voi vaikka liukastua suihkussa tai kaatua portaissa niin että taju lähtee. Jopa todennäköisempää tuo on kuin menehtyä 20 metrin kauppareissulla.