Onko sun kummit jääneet sulle vieraiksi?
Kommentit (14)
Erosivat lapsuudessa, ei mitään kontaktia 35 vuoteen.
En muista nähneeni yhtä kummiani koskaan. Oli äitini nuoruusaikojen kaveri. Yksi kummi kävi 50-vuotisjuhlassani.
Olin vielä vauva, kun kummisetäni petti kummitätiäni ja muutti ulkomaille uuden naisensa perässä. Kummitätini taas muutti toiselle puolelle Suomea uuden alun perässä. Olen nähnyt hänet kerran sen jälkeen, niin että muistan tapaamisen. Tilasi minulle jotain lasten lehteä vuosikausia, siinä kaikki.
En tunne lainkaan, ristiäisissä olivat. Nyt jo kuolleita.
Ei. Olivat tosi tärkeitä. Mutta ovat olleet jo kauan kuolleina. 😞
T: Tuntematon
Kaikki kummit ei jaksa yksipuolista suhdetta loputtomiin, jos ei ole sukua. Jos ei koskaan edes kuvaa lapsesta lähetetä, ja asuu kauempana, pelkkä lahjojen yksipuolinen antaminen vuosikymmenestä toiseen alkaa kyllästyttää. Niin, mites itse muistit vaikka kummin pyöreitä synttäreitä? Voi sitä vähän joskus muitaa häntäkin?
En muista edes omien kummieni nimiä, viimeksi "nähnyt" heitä kun olin 3-vuotias, olen itse yhden lapsen kummi, olen nähnyt lapsen viimeksi kun hän oli vauva, poikani on parikymppinen hän on nähnyt omia kummejaan viimeksi kun oli 8-vuotias. Kyllä tossa tietynlaista kaava tuntuu olevan 😂
Tavallaan joo, mulla ei ole kummeja koskaan ollutkaan.
Lapsena harmitti, kun tuntui että kaikilla muilla oli kummit. Nyttemmin olen tajunnut, että harva silloin oli erityisen läheinen kummiensa kanssa.
En ole sitten omien ristiäisteni jälkeen nähnyt. 2 kk vanhana ei synny isoja muistikuvia.
Yksi kummi on kuollut, toisen kanssa aina ollut vähän vieraat välit ja kolmannen kanssa on edelleen hyvin läheiset välit. Hän on jo hyvin iäkäs ja huonokuntoinen joten tuskin kauaa enää elossa. Surku ajatella sitä. Vaikka toki normaali osa elämää sen päättyminenkin.
Täysi-ikäistyttyä ei olla oltu missään tekemisissä. En tunnistaisi jos tulisi vastaan.