Mitkä asiat elämässäsi muuttuisivat, jos sonun pitäisi luopua autosta ja ajokortista?

Eipä paljon mikään. Asun kaupungissa ja meillä on hyvä joukkoliikenne.

En tunne ketään "Sonua" joten en tiedä miten hänen elämä muuttuisi.

Myisin vapaa-ajan asunnon pois. Sit ei tarvitse autoa ollenkaan. No biggie.

Autoa ei ole. Joutuisin käyttämään passia henkkarina ajokortin sijaan.

Sit pitäs löytyä työpaikka lähempää kotia. Ja toivoa että kukaan ei sairastu viikonloppuna tai illalla vakavasti. Päivystys on n. 40km päässä ja en todellakaan menisi taksilla, kun julkisetkaan ei sinne kulje.

En pääsisi enää töihin. Matka on pitkä ja työajat sellaiset ettei julkisilla pääse sinne. Täällä on muutenkin tosi kehno julkinen liikenne.

Mökille en enää pääsisi. En pystyisi kuskaamaan äitiäni kauppaan. Hankalaksi ja rajoittuneeksi menisi myös tapaamiset aikuisen asuntolassa asuvan poikani kanssa. Ulkoilen paljon luontopoluilla ja lintutorneilla, näihin sen verran pitkä matka, että vähenisi huomattavasti jos pyörällä pitäisi mennä.

Kallis suppean valikoiman pikkumarketti on lähellä, pitäisi alkaa tilaamaan ruuat kotiinkuljetuksella.

Autoa ei ole ollut 10 vuoteen ja korttikin on oikeastaan turha. Ei millään ole enää merkitystä.

Vierailija kirjoitti:

Autoa ei ole ollut 10 vuoteen ja korttikin on oikeastaan turha. Ei millään ole enää merkitystä.

Luetunymmärtäminenkin on heikkoa

Mulle on ihan sama, mitä sonu tekee.

100% etätyöt ja muutenkin pitäisi työaikoja viilata niin että aloittaa aiemmin aamulla, että ehtii illalla mm. lapsen harrastuksiin.Meiltä pääse ihan ok keskustaan julkisilla, mutta muuten on 2-3 vaihtoa,ettei ole mitenkään sujuvaa.

Olisin aika pirun paljon onnettomampi ihminen ja elinpiiri rajoittuisi sietämättömän pieneen.

Liikkuisimme entistä enemmän puolison kanssa samaa matkaa. Paljon jo nytkin tehdään yhdessä. 

Arki vaatisi enemmän suunnittelua ja siirtymisiin pitäisi varata enemmän aikaa. Asun kaupungissa ja joukkoliikenne toimii kyllä, mutta välimatkat ovat pitkiä, enkä pääsisi esim. työpaikalle suoraan. Lisäksi joutuisin luopumaan osasta harrastuksia, kun niihin en pääsisi julkisilla.

Työpaikka ja lähin kauppa on yli 20km päässä ja ei ole julkista liikennettä. Kaupassa tulisi käytyä vain puolison kyydillä ja töissä ehkä taksilla silloin harvoin kun siellä pitää käydä (100% etätyö, mutta käyn kyllä silloin tällöin toimistolla). Tulisi myös varmaankin hyödynnettyä enemmin nettikauppojen kotiinkuljetusta.

En haluaisi muuttaa kaupunkiin, säästöjä ja ikää on jo sen verran että jos työ muuttuisi lähityöksi niin lopettaisin työnteon kokonaan ja eläisin säästöillä.

Vierailija kirjoitti:

Sit pitäs löytyä työpaikka lähempää kotia. Ja toivoa että kukaan ei sairastu viikonloppuna tai illalla vakavasti. Päivystys on n. 40km päässä ja en todellakaan menisi taksilla, kun julkisetkaan ei sinne kulje.

Onko mielestäsi turvallista ajaa vakavasti sairastuneen?  

Työmatkoihin alkaisi mennä yli tuplaten aikaa (n. 15-20 min vs. yli tunti suuntaansa odotteluineen ja vaihtoineen). Tai alkaisin tehdä enemmän etätöitä. Kaupassa pitäisi alkaa käymään kalliimmassa K-Supermarketissa Prisman sijaan.

Kunto kasvaisi enemmän, kun useaan paikkaan pitäisi alkaa pyöräillä. Varsinkin harrastuspaikkaani en pääse suoraan julkisilla, vaan pitäisi mennä keskustan kautta vaihtaen joten sama aika tai ehkä vähemmän varmaan menisi pyörällä. Talvella ehkä pitäisi käyttää julkisia ja / tai pummia kyytiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Autoa ei ole ollut 10 vuoteen ja korttikin on oikeastaan turha. Ei millään ole enää merkitystä.

Luetunymmärtäminenkin on heikkoa

Ei pelkästään luetun. En ymmärrä juuri mistään mitään. Saatan olla koko maailman tyhmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sit pitäs löytyä työpaikka lähempää kotia. Ja toivoa että kukaan ei sairastu viikonloppuna tai illalla vakavasti. Päivystys on n. 40km päässä ja en todellakaan menisi taksilla, kun julkisetkaan ei sinne kulje.

Onko mielestäsi turvallista ajaa vakavasti sairastuneen?  

No siis jos lapsi sairastuu,voi vanhempi ajaa. Tai puoliso. 

Vierailija kirjoitti:

Mökille en enää pääsisi. En pystyisi kuskaamaan äitiäni kauppaan. Hankalaksi ja rajoittuneeksi menisi myös tapaamiset aikuisen asuntolassa asuvan poikani kanssa. Ulkoilen paljon luontopoluilla ja lintutorneilla, näihin sen verran pitkä matka, että vähenisi huomattavasti jos pyörällä pitäisi mennä.

Kallis suppean valikoiman pikkumarketti on lähellä, pitäisi alkaa tilaamaan ruuat kotiinkuljetuksella.

Tollainen ei ole mitään elämää