Rinnasta otettiin tänään näyte
Nyt ihan paniikissa odottelen tuloksia. Kestää 1-2 viikkoa, kunnes tulokset tulevat. Miten teillä kestää pää odottaa tuloksia?
Kommentit (14)
Se on se vaikein vaihe, ja sen jälkeen odotus syöpäsairaalalle pääsyyn vasta onkin kamalaa. Toivottavasti on hyvänlaatuinen, etkä joudu hoitoon.
Koita muistaa, että leijonan osa rintasyövistä on kokonaan hoidettavissa.
Ei parissa viikossa mikään tilanteen suhteen muutu. Tulos voi myös tulla aiemmin. Älä huolehdi etukäteen, vaan vasta, kun tiedät tuloksen. Suomessa hoito huippuluokkaa. T. Levinnyt rintasyöpä yli 20 vuotta sitten
Hei, minulle soitettiin jo viikon sisällä. Rintasyöpä. Tästä nyt vuosi, kontrollit tulossa. Tsemppiä.
Vierailija kirjoitti:
Hei, minulle soitettiin jo viikon sisällä. Rintasyöpä. Tästä nyt vuosi, kontrollit tulossa. Tsemppiä.
Miten nopeasti hoidot alkoivat ja olivat ohi? Missä kunnossa olet nyt? Tsemppiä sullekin jatkossa!
Ap
Täällä myös yksi rintasyövän läpi käynyt joitain vuosia sitten. Hoito on ensiluokkaista ja mikäli kasvain on löydetty ajaoissa jne parantuminen on 95% varmaa. Minut lasketaan jo parantuneiden joukkoon:). Hoidot pelottaa etukäteen enemmän kuin sitten kun ne käy läpi. Eivät kivoja mutta ihmismieli on sopeutuvainen. Ota kuulokkeet mukaan kun menet stytostaatteja saamaan aika kuluu paremmin. Toki jos sattuu juttutuulella olevia sekin on mukavaa. Siellä on mitä erilaisempia tilanteita, ja eri syöpää sairastavia hoidoissa yhtaikaa, joten kannattaa olla hienotunteinen.
Syöpäyhdistyksen sivut kertovat paljon ja saat kyllä paljon neuvoja myös ennen hoitoja jne. Silti eikös nyt vielä ole mahdollista ettei sinulla edes ole syöpää?
Vierailija kirjoitti:
Syöpäyhdistyksen sivut kertovat paljon ja saat kyllä paljon neuvoja myös ennen hoitoja jne. Silti eikös nyt vielä ole mahdollista ettei sinulla edes ole syöpää?
Kiitos neuvoista!
Juu, on vielä mahdollista, että syöpää ei ole, mutta suhtaudun varauksella jo ennakkoon. Kuinkahan paljon näistä näytteistä mahtaa olla puhtaita? Käsin tunnustelemalla ei lääkäritkään ole tunteneet mitään, mutta mammossa näkyi.
Olin kolmekymppinen, kun olin samassa tilanteessa. Onneksi kasvain oli hyvälaatuinen, jonka vaadin poistettavaksi. Olisisivat muutoin vain seurailleet sitä mammografioilla.
Monet käyttävä ilmaisua "taistelu", omalla kohdallani se noin 9kk kului suht koht ok. En kutsuisi taisteluksi. Paljon siinä oppii itsestään ja vähän muistakin, ja syövän hoidosta jne jne.
Kelaan kannattaa olla yhteydessä jos..
Sosiaalivirkailijoita on sairaaloissa jos...
Lääkärit ovat ihania..
Kirurgit osaavat työnsä...
Jälkihoito on hyvää jne jne
Elämä jatkuu.
Vierailija kirjoitti:
Monet käyttävä ilmaisua "taistelu", omalla kohdallani se noin 9kk kului suht koht ok. En kutsuisi taisteluksi. Paljon siinä oppii itsestään ja vähän muistakin, ja syövän hoidosta jne jne.
Kelaan kannattaa olla yhteydessä jos..
Sosiaalivirkailijoita on sairaaloissa jos...
Lääkärit ovat ihania..
Kirurgit osaavat työnsä...
Jälkihoito on hyvää jne jne
Elämä jatkuu.
Ihanasti kirjoitettu!
Ap
Hienoa, jos joku on otettu tosissaan, saanut hoitoa, pystynyt hoitoihin ja toipunutkin. Itse en tällaiseen vaan pysty, tuskin edes hoitoa saisin ja olenkin päättänyt, että mielummin kuolen ilman tietoa mahdollisesta diagnoosista ja ilman hoidoissa kitumasta kuin että kituisin tietoisena diagnoosista. Itselläni on ihan todistetusti ns. päässä vikaa ja tästä sellaiset diagnoosit, jotka vaikeuttavat jo ihan arkista peruselämää ja sosiaaliset kanssakäymiset ovat jo lähes mahdottomia monestakin syystä johtuen, että jossakin lääkärissä tai hoidoissa en millään tasolla pystyisi käymään. Ehkä noissa hoidoissa ja tutkimuksissa saa tarvittaessa rauhoittavia, mutta ei se kenenkään kannalta mukavaa siltikään olisi, jos joka kerta paikalle saapuisi yksi täysin lamaantunut paniikkikohtauksessa oleva potilas, joka ei vaikuta olevan ihan tässä maailmassa, vaikka mitään ei ole vetänytkään. Autismikirjolla olevan kannattaa vaan toivoa, että ei sairastu mihinkään fyysiseen vaivaan.
Piti keksiä jotain muuta ajateltavaa. Tsemppiä.