Voisitko ajatella adoptoivasi romanilapsen?

Ollaan miehen kanssa adoptioneuvonnassa, suunnitteilla kansainvälinen adoptio ja kohdemaa Aasiasta. Adoptioneuvonta on PELA:n toimesta, jonne ajetaan yli 200 km matka suuntaansa useampaan kertaan tämän adoptioneuvonnan kestäessä. Pitkähän se on, mutta prosessi etenee.

Tässä tämä jo päälle viisikymppinen PELAn sositaalityöntekijä esitti meille viime käynnillä kysymyksen, että olisitteko valmiit adoptoimaan romanilapsen. Me ollaan molemmat ammateissa, joissa kohtaamme romaneja siinä kuin muitakin suomalaisia, toinen sosiaali- ja toinen terveydenhuollon puolella.

Me vastasimme molemmat kyllä, perustellen esim. sitä, että varmastikin ottaisimme paikalliseen romaniyhteisön johtajaan yhteyttä ja kertoisimme asiasta. Ja kertoisimme, että lasta ei kasvateta romaniksi, vaan otetaan meidän perheen lapseksi. 

Se sosiaalityöntekijä oli varsin yllättynyt! Yksikään kansainvälistä adoptiota hakeva pariskunta ei ollut hänen pitkällä urallaan vastannut kysymykseen romanitaustaisen lapsen adoptiosta myönteisesti.

Mitä ajattelet tästä. Ihmiset, jotka kuitenkin hakevat ulkonäöltään ja kulttuuritaustaltaan erilaista lasta adoptiolapsekseen, eivät halua kuitenkaan romanilasta adoptoida.

Olisitko sinä valmis adoptoimaan romanilapsen? Miksi et / miksi olisit valmis siihen?