Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

"Konmarittaminen" oikeasti muuttaa koko elämän paremmaksi, kun sitä soveltaa kaikkeen

Vierailija
17.10.2024 |

"Konmarittamisella" tarkoitan siis sitä, että hankkiutuu eroon kaikesta, mikä ei ole a) ehdottoman välttämätöntä tai b) oikeasti mieleistä. 

Eli luopuu kaikesta, mikä on "ihan kiva, mutta..." 

Jo Leo Tolstoi aikanaan sanoi, että ihmiset yrittävät kovasti lisätä turhaan onnellisuuttaan sen sijaan, että vaan lakkaisivat tekemästä asioita, jotka tekevät heidät onnettomaksi. 

Karsiminen on elämän joka osa-alueella nykyihmiselle se todennäköisin tie tyytyväisyyteen, ei asioiden lisääminen. 

Et voi lisätä vuorokauteesi tunteja, mutta voit lakata haaskaamasta aikaasi asioihin, jotka eivät anna sinulle mitään. 

Kuvittele millaista olisi, jos kaikki, mitä kotonasi näet, miellyttäisi sinua oikeasti. Jokainen ihminen, jota (vapaa-ajallasi) tapaat, olisi sellainen jonka oikeasti haluat nähdä juuri silloin. Jokainen ateria, minkä syöt, on sitä, mitä tahdot syödä, ei pelkkää merkityksetöntä tankkaamista. (Tässä kohtaa huomaat, että painonhallinta muuttuu tavattoman helpoksi, kun alat syödä vain sitä mitä haluat, vain silloin kun oikeasti haluat.)

Opit, kuinka paljon kaikenlaista älytöntä turhaa elämässä on, ja vapaudut siitä. 

Alat luottaa itseesi aivan uudella tasolla, kun tajuat, ettei sinun tarvitse säästellä romua tai ihmissuhteita kaiken varalta, eikä varmistella mitään. 

Jatkuva matala-asteinen stressi, josta et edes tiennyt mitään, häipyy. Olosi on kevyt, vapaa ja tyyni. 

Tavaran valitseminen on vain alku; siinä opettelee tunnistamaan, mikä on oikeasti itselle merkityksellistä, mikä ei. Sen jälkeen "raivaus" leviää ajankäyttöön, ihmissuhteisiin, kaikkeen. 

Kommentit (2)

Vierailija
1/2 |
17.10.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä konmaritin ystävät ja sukulaiset. Vain muutaman kanssa olen enää tekemisissä.

Vierailija
2/2 |
17.10.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Konmarista en tiedä mitään, mutta paras kuulemani elämänohje on: "If it nos HELL YES, it is HELL NO". Eli jos et ihan innosta pinkeänä tahdo jotain, et oikeasti tahdo sitä ensinkään. 

Esimerkkinä, jos kaveri pyytää kahville, etkä ole heti että jes, onpa hauskaa. Ihan turha mennä, et oikeasti tahdo etkä saa siitä kahvittelusta muuta kuin haaskattua aikaa. 

Ihminen tietää aina, mitä se oikeasti haluaa. Jostain syystä meille vaan on opetettu, että laimea välinpitämättömyys on jotenkin normaali tila olla. Oikeasti se on opittua avuttomuutta, jonka olemme ihan itse opettaneet itsellemme sillä, että pakotamme itsemme koko ajan tekemään asioita, joita emme tahdo, koska niin kuuluu tehdä tai piru keksii tekemistä joutilaille käsille tms. Joten se oma, syvin itse, lakkaa lopulta edes sanomasta, että "ei tätä", kun sitä ei edes kuunnella ikinä. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi yhdeksän yksi