Suhtautuuko muut erillalailla, jos naamassa on lävistyksiä?

up

Ei ole suhtauduttu eri tavalla riippumatta siitä, pidänkö lävistyksiä näkyvissä vai en. Korvikset (22 kpl) on aina, mutta nenässä saatan pitää välillä häivettä tai olen monesti korutta. Mutta ihan yhtä lailla minuun on asiakkaat, kollegat ja puoliso suhtautuneet lävistyksistä riippumatta. Mulla on lävistyksiä vaatteiden allakin ja kumppani on ainakin tykännyt, ei negatiivisia kommentteja, päin vastoin.  

Ehkä on tietty ihmisryhmä, jolle kaikki normatiivisesta poikkeava on kauheaa ja hyihyi (he ehkä korostuvat netissä anonyymipalstoilla tuomitsemassa), mutta kyllä tuolla reaalielämässä lävistykset ja tatuoinnit on sen verran yleisiä, että eivät juurikaan kummeksuntaa tai ainakaan paheksuntaa herätä.  

Muiden puolesta en voi vatsata, mutta itse en suhtaudu.

^^ Ja työskentelen itse asiantuntijana alalla, jolla on vähän konservatiivinen kalskahdus tietyissä piireissä, mutta ei mun korvikset tai nenäkorukaan ole koskaan ollut "ongelma". Kyllä ne lävistykset ja tatuoinnit hyvin monessa paikassa hyväksytään osaksi työntekijän persoonaa ilman, että tatuoitu tai kasvolävistetty olisi jotenkin "vähemmän uskottava" ammatillisesti. Ehkä raja menee niissä kaula/kasvotatuoinneissa enemmänkin.

Minä suhtaudun kielteisesti. Naama on pilattu jos siinä on lävistyksiä. Jos siinä on myös tatuointeja, se on täydellisesti tuhottu.

Ikää tullut niin en silleen välitä.  Nuorempana tirvasin lärviin välittömästi.

ei erillalailla, mutta erinlailla voidaan suhtautua!!!

opetele kirjointaman!

Lävärit ja tatskat ehdoton NO No. Kertoo että ihminen on tasapainoton ja sivistymätön moukka, todennäköisesti jossain vaiheessa mielialalääkkeiden tms saaja.

Ihmiset muodostaa mielikuvia toisten ulkoisesta olemuksesta.

Jos jollain on foliohattu päässä syntyy jokin mielikuva.

Jos jollain on hakaristi tatuoituna otsaan voi tulla joku mielikuva.

Jos joku on kalju ja päällä pilottitakki saattaa syntyä jokin mielikuva.

Ajattelisin että siinä olisi yksi hoitoon vietävä.

Kun olin teini noita läväreitä laittoi monet vähän sinne sun tänne, en vaan voi sille mitään että pidän niitä aikuisella ihmisellä teinimäisenä ja merkkinä jonkin sortin henkisestä epävakaudesta. En minä tätä päin naamaa tietenkään kenellekään sano.

Ei ole kyse mielikuvista vaan on ihan tutkittu että mitä enemmän tatuointeja ja lävistyksiä sitä enemmän traumoja ja ahdistusta. Ja kun se on omakin kokemus.

En kovin korkealle arvosta moista erikoisuudentavoittelua, mutta eipä ole tullut tarvetta sitä kellekään päin naamaa ilmaista. Varmasti rekrytilanteessa vaikuttaisi, mutta riittävillä näytöillä olisi myös kompensoitavissa.

Mt-ongelma ekana tulee mieleen

En ole koskaan tavannut älykästä & tasapainoista itseään lävisteillä tai näkyvillä tatskoilla koristellutta ihmistä. Ehkä siksi suhtaudun vähän negatiivisesti. En seurustelisi tai palkkaisi työntekijäksi, kun ei olisi pakko. 

Mietin että nepsy vai epävakaa, vai molemmat?

Varmasti jos keskellä naamaa roikkuu Rapalan vaappu.

Ihmiset nyt vaan tekee oletuksia ulkonäöstä, joskus ne menee pieleen mutta valitettavasti hyvin usein osuu oikeaan

En itse kyllä ymmärrä yhtään noita läivstyksiä, että miksi sellaisia ylipäätään joku ottaa, mutta ensisijaisesti miellän ettei voi olla ihan "normaali" eli jotain häikkää mielenterveydessä pakko olla. Toisaalta olisi mielenkiintoista kuulla, Miksi eli voimiksi joku haluaa tuollaisia lävistyksiä ylipäätään (jotka eivät todellakaan kaunista ketään)?

Nuoruudessani vuosituhannen vaihteessa oli muotia ottaa yksi tai kaksi lävistystä, ja sitten jo ennen vuotta 2010 valtaosa otti ne pois, koska kasvoi aikuisiksi. Joten pidän jotenkin vanhanaikaisena, jos selkeästi aikuinen pitää lävistyksiä, ellei tyyli ole hyvin rock-henkinen ja/tai ammattina tatuointitaiteilija tai muusikko tms.