Tuntuuko teistä muista kaikki turhalta, koska kuolee joskus kuitenkin?
En tiedä miten tästä ajattelutavasta pääsee eroon. En ole itsetuhoinen, mutta kaikki vain tuntuu turhalta. Mitä jos yllättäen kuolen kuukauden päästä? Jotenkin tuntuu typerältä suunnitella mitään pitkälle tai panostaa mihinkään sen sijaan, että elää vaan päivä kerrallaan.
Kommentit (5)
Elämä on mahtavaa, kun on tänne tuurilla päässyt. Olen vahinkolapsi, jota kukaan ei tänne toivonut, niin ei oo mitään hävittävää.
-born to loose, live to win!
Ateistien ongelmia. Koko elämä menee hukkaan ja vain hirvittävä tyhjyys odottaa eikä kukaan muista enää 50v päästä...
Tuohan kertoo vain siitä että vihaat nykyistä elämääsi.
Sehän on vapauttava ajatus, että kannattaa elää vain päivä kerrallaan. Tee vain sellaisia asioita jotka kiinnostaa, koska huomista ei ole taattu. Jengi elää liiaksi tulevaisuudessa ja valitsee opinnotkin sen mukaan mistä saisi eniten rahaa, vaikka ei kiinnostaisi yhtään. Sitten katkeroituvat, kun syöpä iskee ekana eläkevuonna.
Eikö se ole päinvastoin jopa: mitä millään olisi väliä jos eläisi ikuisesti.