Onko järkeä harrastaa ja tehdä jos ei ole hyvä niissä?

Kannattaa tehdä niitä asioita, joista nauttii. Ei kaikessa tarvitse olla hyvä.

Toki tekeminen on ehkä antoisampaa, mikäli on olemassa mahdollisuus kehittymiseen ja oppimiseen. (Esim. Jos sävelkorvaa ei vain ole, ei juuri kai voi kehittyä laulussa tai soittamisessa)

Siis harrastusten idea mun mielestä on, että ne on mielenvirkistystä itselle. Ei niissä tarvi hyvä olla. Kyllä mä esimerkiksi rakastan laulamista, vaikken osaa yhtään laulaa. En minä mihinkään kuoroon menisi laulamaan, säälisin muiden korvia, mutta hyvin voin harrastaa itsekseni laulamista kotona. Teen myös käsitöitä, vaikken ole siinä yhtään hyvä, koska se on minusta rentouttavaa se itse tekeminen.