Minkä romaanin filosofisesta väitteestä pidät?

En muista niitä. Alitajuisesti muistan asiat. Ehkä joku kirjailija on lausunut jotain vaikka David Icke.

Luen vain runoja. Charles Bukowskia ja Baudelairea.

Jälkimmäisen mukaan tulee aina olla päihdyksissä. "Päihtykää! Viinistä, runoudesta tai hyveestä, kukin mielenne mukaan."

Olen tulkinnut tämän niin, että koska olen jo runollinen ja hyveellinen, minun on päihdyttävä vielä viinistä. 

Hik! 

Taru sormusten herrasta filosofinen väite: pahuus johtuu siitä että himoitsee, takertuu ja haluaa omistaa, hyvyys on sitä että osaa päästää irti ja jakaa hyvää tasapuolisesti kaikille yhteisössä.

Musta tuntuu että lukutoukat eivät ole mielenlaadultaan filosofisia, vaan enemmän suorittajatyyppiä. Harvoin kuulee kenenkään himolukijan puhuvan lukemistaan teoksista sen kummemmin tai haluavan keskustella niistä, varsinkaan mitään filosofista.

Vierailija kirjoitti:

Musta tuntuu että lukutoukat eivät ole mielenlaadultaan filosofisia, vaan enemmän suorittajatyyppiä. Harvoin kuulee kenenkään himolukijan puhuvan lukemistaan teoksista sen kummemmin tai haluavan keskustella niistä, varsinkaan mitään filosofista.

Varmaan keskenään puhuvat, ei sulle.

Nalle Puh on niin paras

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Musta tuntuu että lukutoukat eivät ole mielenlaadultaan filosofisia, vaan enemmän suorittajatyyppiä. Harvoin kuulee kenenkään himolukijan puhuvan lukemistaan teoksista sen kummemmin tai haluavan keskustella niistä, varsinkaan mitään filosofista.

Varmaan keskenään puhuvat, ei sulle.

Mä olen kyllä huomannut kyllä saman. Eivät lukutoukat yleensä keskustele lukemistaan kirjoista. Toki poikkeuksiakin on. Tunnen monia lukutoukkia. En usko että heillä on salaisia kokouksia joissa filosofoivat. Tämä ei tietenkään tarkoita etteivät osaisi ajatella filosofisia.

Rainer Frimanin.

Vierailija kirjoitti:

Musta tuntuu että lukutoukat eivät ole mielenlaadultaan filosofisia, vaan enemmän suorittajatyyppiä. Harvoin kuulee kenenkään himolukijan puhuvan lukemistaan teoksista sen kummemmin tai haluavan keskustella niistä, varsinkaan mitään filosofista.

 

Juu. Menepä puhumaan jotain filosofista tai edes yrittämään niin sinua katsotaan kuin jotain sekopäistä hullua ja pidetään omituisena sekopäänä.

Eihän niistä voi puhua kuin toisten samanmielisten kanssa, ja heitä kun on tuskallisen vähän.

Voltairen Candide.

Vierailija kirjoitti:

Voltairen Candide.

Voitko kertoa pariin lauseen tiivistettynä mikä sen filosofia on? Ei tarvitse mitään hienoa muotoilua, kunhan jotain osviittaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voltairen Candide.

Voitko kertoa pariin lauseen tiivistettynä mikä sen filosofia on? Ei tarvitse mitään hienoa muotoilua, kunhan jotain osviittaa.

Voltaire'n "Candide" on satiirinen romaani, joka kertoo nuoren Candiden matkasta ympäri maailmaa. Tarina alkaa, kun Candide elää optimistisessa filosofiassa, jonka mukaan kaikki tapahtuu parhaalla mahdollisella tavalla. Hänen elämänsä kuitenkin kääntyy traagiseksi, ja hän kohtaa monia epäoikeudenmukaisuuksia ja kärsimyksiä. Romaani käsittelee filosofisia kysymyksiä, kuten optimismin ja pessimismin välistä ristiriitaa, ja kritisoi yhteiskunnan ja uskonnon epäkohtia. Lopulta Candide oppii, että "meidän on viljeltävä omaa puutarhaamme", mikä symboloi aktiivista elämää ja vastuuta omista valinnoista. -chat gpt

Vierailija kirjoitti:

Musta tuntuu että lukutoukat eivät ole mielenlaadultaan filosofisia, vaan enemmän suorittajatyyppiä. Harvoin kuulee kenenkään himolukijan puhuvan lukemistaan teoksista sen kummemmin tai haluavan keskustella niistä, varsinkaan mitään filosofista.

Siis mitä ihmettä? Kyllähän sen niistä teoksista keskustelemisen edellytyksenä on se, että on ollut innostusta lukea ne. Ei oo oikein edes mahdollista lukea paljon, ja olla olematta yhtään filosofinen. 

Kyllä me lukijat yleensä nimenomaan jauhetaan niistä lukemistamme teoksista kyllästymiseen asti. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Musta tuntuu että lukutoukat eivät ole mielenlaadultaan filosofisia, vaan enemmän suorittajatyyppiä. Harvoin kuulee kenenkään himolukijan puhuvan lukemistaan teoksista sen kummemmin tai haluavan keskustella niistä, varsinkaan mitään filosofista.

Varmaan keskenään puhuvat, ei sulle.

Mä olen kyllä huomannut kyllä saman. Eivät lukutoukat yleensä keskustele lukemistaan kirjoista. Toki poikkeuksiakin on. Tunnen monia lukutoukkia. En usko että heillä on salaisia kokouksia joissa filosofoivat. Tämä ei tietenkään tarkoita etteivät osaisi ajatella filosofisia.

No siis meille on toki lapsesta saakka opetettu sitä, että ei ketään kiinnosta kuunnella meidän selityksiä niistä kirjoista. Ehkä siksi puhutaan niistä vain riittävän tuttujen ja turvallisten seurassa, ja vain niiden, jotka on lukeneet ne samat teokset. 

Tämähän ei ole Mary Shelleyllä voinut olla mielessä, mutta Frankenstein kertoo siitä, mitä voi käydä kun ihminen luo tekoälyn, ja pelkää omaa luomustaan. 

Muumikirjojen filosofia on että erilaiset olennot voivat elää harmonisena yhteisönä ja että pahiksillakin on oma paikkansa yhteisössä vaikka ovatkin ilkeitä ja yrittävät synnyttää sekasortoa siinä välillä onnistuen.

Pidän paljon eräästä fantasia sarjasta, jonka päähahmo pohtii perimän ja kasvatuksen, sekä oman empatian osuutta henkilön identiteetissä. Toinen suuri teema on rasismi.  Kun esim haltijoita on useita rotuja ja kaikki enemmän tai vähemmän toisiaan vastaan, mitä kaikkea tarvitaankaan vuosituhansien ristiriitojen ohittamiseen.  Vaikka yksilötasolla ne voidaan ohittaa, kansat ei kuitenkaan lähenny toisiaan kuin hetkellisesti pakottavista syistä.

Vierailija kirjoitti:

Musta tuntuu että lukutoukat eivät ole mielenlaadultaan filosofisia, vaan enemmän suorittajatyyppiä. Harvoin kuulee kenenkään himolukijan puhuvan lukemistaan teoksista sen kummemmin tai haluavan keskustella niistä, varsinkaan mitään filosofista.

Johtuu siitä, että ikinä kukaan lähipiirissä ei ole lukenut samoja tekstejä.  Jos yrittää jutella miten tekstin koki ja sen filosofiasta, törmää tyhjään katseeseen ja heinäsirkkojen siritykseen.  Tylsää se, ettei voi kuin kertoa ilman vastavuoroista keskustelua 

Lindemanin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Musta tuntuu että lukutoukat eivät ole mielenlaadultaan filosofisia, vaan enemmän suorittajatyyppiä. Harvoin kuulee kenenkään himolukijan puhuvan lukemistaan teoksista sen kummemmin tai haluavan keskustella niistä, varsinkaan mitään filosofista.

Varmaan keskenään puhuvat, ei sulle.

Mä olen kyllä huomannut kyllä saman. Eivät lukutoukat yleensä keskustele lukemistaan kirjoista. Toki poikkeuksiakin on. Tunnen monia lukutoukkia. En usko että heillä on salaisia kokouksia joissa filosofoivat. Tämä ei tietenkään tarkoita etteivät osaisi ajatella filosofisia.

No siis meille on toki lapsesta saakka opetettu sitä, että ei ketään kiinnosta kuunnella meidän selityksiä niistä kirjoista. Ehkä siksi puhutaan niistä vain riittävän tuttuje

TÄMÄ ON TOTTA