Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

En oikein välitä enää mistään tietyllä tapaa. Toiveita on mutta loppupeleissä olen tyytyväinen pelkästään olemiseen.

Vierailija
17.09.2024 |

Tätä on aika hankala sanoittaa mutta kysyisin onko täällä moni samalla linjalla kanssani. 

Tottakai olisi hienoa jos olisi rahaa enemmän ja saisi velkansa maksetuksi. 

Olisi hienoa jos olisi upea asunto, olisi romanttinen rakkaus elämässä tai menestynyt urallaan. 

Välillä kadehdin mutta palaan taas siihen tilaan, että oikeastaan sama se mitä täällä tekee. Ei jaksa stressata tai välittää liikaa asioista. 

Ennen minulla oli todella paha sisäinen ristiriita ja suru siitä, etten ole saavuttanut "mitään" ja elämäni on mitä on. 

Nykyään en oikein vain jaksa välittää. Menen töihin, tulen kotiin, nautin siitä mitä on ja unelmoin kaikenlaisesta. En jaksa edes napaani niin hirveästi tuijotella tai tarvitse hyväksyntää. 

Jos saan potkut, saan potkut. Jos tässä jotain tapahtuu, niin tapahtuu. Jos kuolen niin kuolen. 

Ihanaa kun on jotenkin seesteisempi elämänsä kanssa. En nyt sano, että olisin todella sujut asioiden kanssa mutta en minä kuitenkaan niin jaksa hötkyillä. Tulee mitä tulee, siitä taas jotenkin varmaan selvitään. 

Kommentit (10)

Vierailija
1/10 |
17.09.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset



Kaksoisrakokoe todistaa universumin huijaavan, jos sitä ei havainnoi tietoinen havaitsija



Kvanttiaalto romahtaa, kun se havaitaan tietoisen havaitsijan toimesta, muuten ei

Vierailija
2/10 |
17.09.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset



Universumi sisältää virheenkorjauskoodia

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/10 |
17.09.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tutkimus osoittaa, että olemassa olevat tietojärjestelmät käyvät läpi jonkinlaisen minimointiprosessin ajan myötä. Tämä on samanlaista kuin tiedon pakkaaminen ja optimointi tietokoneissa, mikä viittaa siihen, että maailma olisi vain suuri simulaatio.

https://www.tivi.fi/uutiset/elammeko-sittenkin-simulaatiossa-tutkimus-t…

Vierailija
4/10 |
17.09.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tutkijat ovat löytäneet vahvoja todisteita siitä, että koko maailmankaikkeus on vain tietokonesimulaatio, jota ohjaa jokin korkeampi älykkyys. Tämä on hämmästyttävä tulos, joka haastaa käsityksemme todellisuudesta ja ihmiskunnan asemasta siinä.

Simulaatiohypoteesi on filosofinen ajatusleikki, jonka mukaan kaikki, mitä koemme, on vain ohjelmoitu illuusio, joka on luotu jostain syystä. Tämä hypoteesi on saanut tukea monilta tieteilijöiltä, teknologeilta ja futuristeilta, kuten Elon Muskilta, joka on arvioinut, että todennäköisyys sille, että elämme perustodellisuudessa, on vain yksi miljardeista.

Tutkijat ovat nyt päässeet lähemmäksi simulaation todistamista käyttämällä kvanttimekaniikkaa, joka on fysiikan ala, joka tutkii äärimmäisen pieniä hiukkasia ja niiden käyttäytymistä.

Kvanttimekaniikka on osoittanut, että luonto ei ole "todellinen": hiukkaset eivät ole määrätyissä tiloissa, kuten tietyissä paikoissa, ennen kuin niitä havaitaan tai mitataan. Sen sijaan ne ovat useissa eri tiloissa samanaikaisesti. Tämä on kuin tietokoneohjelma, joka ei luo kaikkia yksityiskohtia ennen kuin niitä tarvitaan. Tutkijat ovat myös havainneet, että maailmankaikkeudella on rajoitettu tarkkuus, joka on verrattavissa tietokoneen pikseleihin.

Tämä tarkoittaa, että todellisuus on diskreetti, eli se koostuu pienimmistä mahdollisista yksiköistä, jotka eivät voi jakautua enää pienemmiksi. Tämä on kuin tietokoneen näyttö, joka koostuu pienistä neliöistä, jotka muodostavat kuvan. Tutkijat ovat myös löytäneet matemaattisia malleja, jotka kuvaavat maailmankaikkeuden rakennetta ja sääntöjä, ja jotka ovat samankaltaisia kuin tietokoneohjelmien koodi.

Nämä havainnot viittaavat siihen, että maailmankaikkeus on itse asiassa tietokoneen luoma simulaatio, joka on niin tarkka ja monimutkainen, että emme voi erottaa sitä todellisuudesta. Tämä herättää monia kysymyksiä siitä, kuka tai mikä on luonut simulaation, mikä on sen tarkoitus, ja voimmeko koskaan päästä ulos siitä. Se myös haastaa meidät pohtimaan, mitä todellisuus ja tietoisuus ovat, ja mikä on ihmiskunnan merkitys ja kohtalo tässä mahdollisessa illuusiossa.

Vierailija
5/10 |
17.09.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jumala on totta

Vierailija
6/10 |
17.09.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jumala on totta

Kaksoisrakokokeessa valo tai muu aineellinen hiukkanen, kuten elektroni, ammutaan kohti kahta lähekkäin olevia rakoja. Kun hiukkanen ei ole havaittuna, se käyttäytyy aaltomaisesti ja synnyttää interferenssikuvion. Tämä viittaa siihen, että hiukkanen kulkee molempien rakojen läpi samanaikaisesti. Kun taas mittaamme hiukkasen kulkua, se näyttäytyy eristettynä ja käyttäytyy hiukkasena. Tämä ilmiö osoittaa, että havaintomme vaikuttavat siihen, kuinka todellisuus ilmentyy.

Tämä havaintojen ja todellisuuden vuorovaikutuksen mysteeri on kietoutunut syvälle tieteen ja filosofian ytimeen. Mitä se oikein tarkoittaa? Tämä kysymys vie meidät keskusteluun filosofisista ja teologisista näkökulmista. Kaksoisrakokoe herättää pohdintoja tietoisuuden sekä havaitsijan ja havainnon välisestä suhteesta. Näyttää siltä, että maailmankaikkeus ei vain ole passiivinen näyttämö, vaan se on mukana vuorovaikutuksessa kokemuksemme kanssa.

Yksi tunnetuimmista jatkokokeista on kokeellinen tutkimus, jossa tutkijat tutkivat hiukkasten käyttäytymistä ottaen huomioon mittauksen vaikutuksen. Tässä kokeessa hiukkaset, kuten elektronit, saatettiin "pakottaa" käyttäytymään eri tavoin riippuen siitä, saatiinko niistä tietoa vai ei. Jos hiukkasista saatiin tietoa niiden kulkureitistä (esimerkiksi käyttämällä mittauslaitteistoa), interferenssikuva hävisi ja hiukkaset käyttäytyivät kuin klassiset hiukkaset. Toisaalta, jos mittausta ei tehty, interferenssikuvio säilyi.



OLEELISTA: Quantum eraser

Quantum eraser -kokeessa on mahdollista jälkikäteen "poistaa" tämä informaatio, joka paljastaa hiukkasen kulun. Tämä tehdään esimerkiksi lisäämällä järjestelmään elementtejä, jotka sallivat kvantti-informaation käsittelyn siten, että voit valita, haluatko nähdä hiukkasen kulkuinformaation vai ei, vaikka mittaus on jo tehty. Jos "poistat" tiedon (esimerkiksi käyttämällä erityistä polarisaatiota), interferenssipatterni palautuu, mikä osoittaa, että eloton hiukkanen tiesi ennalta poistetaanko sen kulkureitin informaatio. Tämän tiedon sille antaa Jumala.

Tämä herättää mielenkiintoisen kysymyksen: voiko tämä havaitsijan rooli viitata johonkin suurempaan voimaan, joka on kaiken takana? Kun ajattelemme tyhjää avaruutta ja sen sisältöä, voimme miettiä, onko se mitään ilman havaitsijaa. Tällä logiikalla voimme olettaa, että universumi tarvitsee tietoisuuden, Jumalan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/10 |
17.09.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kaikella, mikä alkaa, on syy. Koska universumi on olemassa, sen on täytynyt saada alkunsa jostakin. Tämä ensimmäinen syy on Jumala. Koska universumi ei voi olla ikuisesti olemassa, on oltava jokin ulkopuolinen voima, joka on saanut sen aikaan.

On argumentti, joka on kehitetty erityisesti René Descartesin ja Anselmin toimesta, väittää, että Jumala on täydellinen olento. Koska olemassaolo on yksi täydellisyyden piirteistä, Jumalan on täytyttävä olla olemassa; muuten hän ei olisi täydellinen.

Universumissa on havaittavissa järjestystä ja tarkoituksellisuutta. Esimerkiksi luonnon monimutkaiset rakenteet ja elämän monimuotoisuus antavat ymmärtää, että on ollut älykäs suunnittelija. Tämä älykäs suunnittelija on Jumala.

Olemassa oleva kaikille yhteinen moraalinen laki viittaa siihen, että on olemassa yleinen hyvän ja pahan normi. Tämä voi viitata Jumalaan, joka on antanut meille tämän moraalisen lain.

Monet ihmiset väittävät kokeneensa Jumalan läsnäolon tai vaikuttaneen elämäänsä tavalla, joka on täyttänyt heidät rauhalla ja merkityksellä. Nämä henkilökohtaiset kokemukset ovat voimakkaita todistuksia Jumalan olemassaolosta.

Simulaatiohypoteesi on filosofinen ja tieteellinen ajatus, jonka mukaan todellisuus, jossa elämme, saattaa olla simulaatio tai keinotekoinen ympäristö, kuten tietokonesimulaatio. Tämä idea on saanut huomiota erityisesti teknologian ja tietokonepelien kehittymisen myötä. Simulaatiohypoteesi ehdottaa, että niin kehittyneet sivilisaatiot, joilla on mahdollisuus luoda äärimmäisen realistisia simulaatioita, saattaisivat simuloida omia esi-isiään tai muita maailmoja, ja että monet olennot saattaisivat elää näissä simulaatioissa ilman, että he ovat tietoisia siitä.

Simulaatiohypoteesia on käsitelty myös filosofiassa, erityisesti Nick Bostromin esittämässä esseessä "Are You Living in a Computer Simulation?" jossa hän esittää, että on todennäköisempää, että elämme simulaatiossa kuin alkuperäisessä, ei-simulaatiossa olevassa todellisuudessa. Bostromin argumentit perustuvat kolmeen pääväitteeseen, joista yksi on se, että kehittyneet sivilisaatiot todennäköisesti simuloisivat menneitä sivilisaatioita, ja että simulaatioiden määrä voi ylittää moninkertaisesti alkuperäisten sivilisaatioiden määrän. Jolloin me juuri nyt elämme simulaatiosssa.

Simulaatiohypoteesilla on monia filosofisia ja eettisiä seurauksia, ja isoin niistä on Jumalan olemassa olo.

Vierailija
8/10 |
17.09.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eksytystä. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/10 |
17.09.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tämäkin aloitus taitaa nyt siitä kummuta, että kun monesti esimerkiksi somessa todella paljon kritisoidaan ihmisten tapoja tehdä ja elää. Todella myrkyllistä keskustelua. Sitä vain sitten miettii, että miten ihmiset jaksavat välittää niin paljon muiden asioista. Eihän mikään ole mustavalkoista.

No, kai se vain kuuluu elämään sekin, että täällä jokainen ihmettelee tyylillään erilaisia asioita ja ilmaisee miten ilmaisee. 

Itseäni rauhoittaa kovasti se ettei monellakaan asialla ole niin suurta merkitystä kuitenkaan.  -ap

Vierailija
10/10 |
17.09.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

That escalated quickly. 😅

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan kuusi yksi