Veli tuli käymään pitkästä aikaa, joskus ne pienetkin sanat merkitsevät paljon

Jouduin noin vuosi sitten asunnottomaksi, kyseessä ei ole raha-asioista johtuva vaan monen asian summa, jossa minut käytännössä ajettiin lyhyellä varoitusajalla asunnosta ulos remontin takia, eikä tiedotus ollut kunnossa. Sain hommattua uuden asunnon, jota olen nyt laittanut kuntoon 9kk, pienistä rahoista mitä on jäänyt säästöön olen ostanut uutta ja tarpeellista, huonekaluista, matoista, verhoista ja lampuista lähtien. Tavaraa olen kantanut kilometritolkulla sen mitä olen jaksanut, ne mitä en pysty omin käsin kantamaan tilannut kotiin, kuten uuden sohvan.

Veli tuli käymään ja hän sanoi kuinka kivan ja kodikkaan näköistä minun uudessa asunnossa on. En tiedä miksi, mutta kaikki jotenkin purkautui ja jouduin pidättelemään kyyneleitä. Tuli vain sellainen olo, että kaikki on nyt vihdoinkin hyvin ja asunto on valmis.

Vieläkin muistan kun kannoin jotain kattolamppuja -25 asteen pakkasessa monta kilometriä ja ruuvailin niitä kiinni kattoon. Käytännössä heitin melkein kaikki kaatopaikalle vanhasta asunnosta, koska ne oli aikansa eläneet, muutenkin tuntui että pitää saada uusi alku.

Uusi alku, en aio katsoa taaksepäin, tästä se alkaa.